Ensi keväästä lähtien eniten hakupisteitä yliopistoon pyrkiessään saa hyvällä pitkän matematiikan arvosanalla ylioppilaskirjoituksissa riippumatta siitä, haluaako opiskella englantia, biologiaa vai tilastotiedettä.
Tämän voisi kuvitella kannustavan lukiolaisia valitsemaan pitkää matematiikkaa aiempaa enemmän, mutta STT:n soittokierroksen perusteella haku-uudistuksen vaikutuksesta matematiikan opiskeluun ei voi kuitenkaan vielä sanoa mitään kovin varmaa. Joissakin lukioissa pitkän matematiikan opiskelijoiden määrä on kasvanut selvästi, mutta toisissa muutos ei vielä näy.
Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen oli yksi edellisen hallituksen toteuttamista kärkihankkeista. Vähintään puolet opiskelijavalinnoista tehdään jatkossa ilman pääsykoetta pelkällä todistusvalinnalla.
Matematiikan kirjoittamisen suosio hienoisessa kasvussa
Yksi syy lukioiden välisiin eroihin on niiden lähtötilanteissa. Jos lukion aloittavien lähtökeskiarvot ovat korkeita, lukiossa valitaan enemmän pitkää matematiikkaa jo muutenkin, kertoo matematiikan lehtori Merja Vihtilä Schildtin lukiosta Jyväskylästä. Siellä pitkän matematiikan opiskelijamäärissä ei ole vielä näkynyt muutosta.
Vihtilän mukaan entistä harvempi kuitenkin jättää matematiikan kokonaan kirjoittamatta, ja valtakunnalliset tilastot tukevat hänen havaintoaan: vuosina 2014–2018 matematiikan jätti kokonaan pois ylioppilaskirjoituksistaan 19–20 prosenttia kokelaista, kun kuluvana vuonna heidän osuutensa pieneni 17,4 prosenttiin.
Vihtilä itse pitää pitkän matematiikan painottamista yliopistohauissa lähtökohtaisesti hyvänä asiana.
– Tämä nykyinen yhteiskunta on teknistynyt ja matematisoitunut, ja se vaatii entistä laajemmat perustiedot matemaattisista aineista. Kaikki tarvitsevat niitä perustietoja, mitä lukiossa saa, jos valitsee pitkää matikkaa ja luonnontieteitä, hän sanoo.