Uutta tiedustelulakia valmistelleen työryhmän vetäjä Kauko Aaltomaa sisäministeriöstä sanoo, että varsinkin verkkotiedustelu keskittyy suurelta osin hyvin korkean riskin uhkiin. Esimerkiksi vihapostien ja uhkausten lähettäminen ei vielä saa koneistoa liikkeelle.
– Nyt luovutettu mietintö lähtee siitä, että kaikki tietoliikennetiedusteluun liittyvä toiminta on kohdennettua, Aaltomaa sanoo.
Aaltomaa sanoo MTV Uutisille, että kohdennettu tiedustelu toimii tiedustelua hoitavan suojelupoliisin saamien vihjeiden ja tietojen perusteella.
– Suojelupoliisi saisi eri lähteistä tietoa. Ulkomaisilta kollegaorganisaatioiltaan tai itse hankkien. Niistä kaikista syntyy tietty määrä tunnistetietoja, joiden perusteella kohdentaminen tapahtuu.
Aaltomaan mukaan suuresta massasta tunnistetietoja täytyisi nousta selvästi esiin asioita, joista voidaan päätellä, että on syntymässä korkean riskin uhkakuva. Tuomioistuin myöntää harkinnan jälkeen luvan tarkempaan tiedusteluun.
Varsinaisen toteutuksen tekisi puolustusvoimien tiedustelulaitos.
– Luonnollisesti eri uhkakuvista syntyy tietoa eri tavalla. Lähtökohta on se, että mitä tarkempia tunnistetietoja saadaan, sitä tarkemmin tiedustelu voidaan kohdistaa.
Aaltomaan mukaan tietojen laatu riippuu korkean riskin uhkasta. Tiedustelun kohteella on myös mahdollisuus saada tietää asiasta. Aaltomaa kuitenkin muistuttaa, että kovin järkevää ei olisi, että terroristijärjestölle tai esimerkiksi jollekin ulkomaiselle kohteelle kerrottaisiin tiedustelusta.
Uhkan oltava merkittävä
Aluksi robotti seuloo teknisesti vain tiettyjä tunnistetietoja.