Turun puukotusten seurauksena poliittinen keskustelu tiedustelulainsäädännöstä on saanut uutta vauhtia. Jos eduskunta hyväksyy uuden tiedustelulain, se sallii useita tiedonhankkimistapoja.
Yksi välineistä on tietoliikennetiedustelu, ja laki oikeuttaisi viranomaiset Suomen rajat ylittävän tietoliikenteen seuraamiseen.
Tietoliikennetiedustelu ei kohdistu yksittäiseen henkilöön eikä tämän harjoittaman viestimisen sisältöön, vaan se seuloo esimerkiksi IP-osoitteiden avaruutta ja paikkatietoja, sanoo sisäministeriön erityisasiantuntija Heli Heikkola, joka on yksi tiedustelulainsäädännön valmistelijoista.
Heikkolan mukaan tietoliiikenteen seuranta on automaattista, ja siinä yritetään esimerkiksi huomata, olisiko esimerkiksi jossakin Syyriassa sijaitsevan tietyn nettikahvilaan liittyvässä kommunikaatiossa epäilyttävää.
Kun aineiston seulonta on saatu mahdollisimman rajatuksi, viranomaiset voivat siirtyä seuraamaan epäilyjä henkilötasolla. Kyseistä henkilöä tai henkilöitä voidaan seurata monin keinoin, esimerkiksi televalvonnalla.
10:00
"Operatiivista tietoa ei julkisuuteen"
Osa (tiedustelu)tavoista on operatiivista tietoa, eikä sitä kerrota julkisuuteen, muistuttaa Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarmo Limnéll.