Miten vaalia Suomen turvallisuutta mutta samalla varmistaa yksilönsuojan toteutuminen?
Tekeillä oleva lainsäädäntö antaisi mahdollisuuden muun muassa verkkotiedustelun, johon viranomaisilla ei nyt ole valtuuksia. Keskiviikkona selviää, millaisia linjauksia lakiin liittyen ehdotetaan. Kokosimme vastauksia keskeisiin kysymyksiin.
Voisiko tiedustelu kohdistua laajoihin ihmisjoukkoihin?
Poliitikot ovat toivoneet tiedustelulain nopeuttamista
- Monet poliitikot ovat toivoneet vauhtia tiedustelulainsäädännön käsittelyyn eduskunnassa.
- Keskiviikkona julki on tulossa esitys perustuslain muuttamisesta, kerrotaan Poliisihallituksesta. Perustuslain muutos tekisi mahdolliseksi säätää varsinaisen lain, jolla Suomen kansallista turvallisuutta uhkaavia tekoja voitaisiin torjua.
- Jos perustuslain muutos halutaan saada läpi kiireellisenä eli jo tämän eduskunnan aikana, muutoksen taakse pitää ensin saada viisi kuudesosaa kansanedustajista.
- Verkkotiedustelun lisäksi esillä on ollut myös ulkomaantiedustelu, johon suojelupoliisi saisi tällä tietoa valtuudet laissa. Muualla kuin Suomessa toteutettavasta siviilitiedustelusta tai tiedustelumenetelmän käytöstä päättäisi supon päällikkö – ei siis tuomioistuin.
- Tällä hetkellä supo ei saa tehdä tiedustelua Suomen rajojen ulkopuolella eli se ei voi esimerkiksi lähettää etsivää vieraan valtion alueelle.
Yleinen ja kaikenkattava tietoliikenteen seuranta ei olisi mahdollista kansainvälisten sopimusten ja perusoikeuksien näkökulmasta, arvioi asiantuntijaryhmä jo viime syksynä. Tiedustelupyyntö pitäisi pystyä rajaamaan ja kohdentamaan.
Yleisenä edellytyksenä ja olettamuksena olisi, että tiedustelun avulla voidaan saada tietoa kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta, kuten terroriteon, kouluampumisen tai joukkotuhon suunnittelusta tai esimerkiksi suomalaiseen kriisinhallintaoperaatioon kohdistuvasta uhasta.
STT:n tietojen mukaan tiedustelu rajattaisiin "mahdollisimman suppeaan osaan" tietoverkosta. Tähän rajattuun osaan voitaisiin sitten tehdä hakuja hakukriteereillä ja -parametreillä. STT:n tietojen mukaan tiedustelu ei siis pääsääntöisesti voisi kohdistua kaikkeen tietoliikenteeseen.
Ketkä suorittaisivat tiedustelua verkossa?
Lupaa tietoliikennetiedusteluun voisivat hakea Puolustusvoimat tai sisäministeriön alainen suojelupoliisi – muu poliisiorganisaatio sen sijaan ei. Sekä siviili- että sotilastiedustelun teknisestä toteutuksesta vastaisi Puolustusvoimat.
Puolustusvoimien alainen laitos hankkisi tilaajan pyytämän datan tietoverkoista ja luovuttaisi sen supolle tai Puolustusvoimissa sen pyytäneelle taholle. Supo tai Puolustusvoimat puolestaan kävisivät tietomassan läpi omilla menetelmillään.
Millaista tietoa viranomaiset saisivat käyttöönsä?
Tietoverkoista saatava data on erilaisia merkkijonoja, kuten viestiliikennettä. Se voi olla myös esimerkiksi palvelunestohyökkäyksiä tai kohdennettuja haittaohjelmia. Tietoa etsittäisiin tiettyjen hakukriteerien tai -parametrien avulla. Jos tällä haulla saataisiin jotakin ylimääräistä tietoa, se pitäisi poistaa.
Verkkotiedustelun kohdalla suojelupoliisi puhuu "tuntemattoman uhan tunnistamisesta". Viranomaisilla saattaisi esimerkiksi olla tieto siitä, että Suomessa oleva tuntematon taho pitää yhteyttä ulkomailla oleviin toimijoihin, jotka voivat aiheuttaa uhan Suomeen. Kun epäilty olisi tiedossa, suojelupoliisi voisi siirtyä normaaleihin tiedonhankintakeinoihin.
Poliisin mukaan verkkotiedustelu ei olisi varsinainen rikostorjunnan väline, joten sitä ei voitaisi käyttää esimerkiksi törkeiden huumerikosten kohdalla.
13:00
Kuka myöntäisi luvan tiedusteluun ja kuka toimintaa valvoisi?
Tällä tietoa vähäinenkin tietoliikennetiedustelu edellyttäisi tuomioistuimen lupaa. Tuomioistuin harkitsisi, voidaanko lupa myöntää. Lupa annettaisiin määräajaksi.
Tiedustelun valvontaa varten aiotaan perustaa tietosuojavaltuutetun toimistoon erillinen tiedusteluvaltuutettu. Valvontaan osallistuisivat tällä tietoa myös kansanedustajat niin sanotussa parlamentaarisessa kokoonpanossa sekä ylimmät lainvalvontaviranomaiset sekä ministeriöt.
Tekeillä oleva tiedustelulaki on lisäämässä myös viranomaisten valvontaa. Eduskuntaan aiotaan tulevaisuudessa perustaa tiedusteluvaliokunta, joka vastaisi parlamentaarisesta valvonnasta. Asiasta kertoo tiedustelulain parlamentaarisen seurantaryhmän toinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Pertti Salolainen (kok.).
Hänen mukaansa viranomaisvalvontaa tekisi tiedusteluvaltuutettu, joka saisi "erittäin laajat valtuudet". Salolaisen mukaan lakipakettiin on tulossa myös nippu muita tiedonhankintakeinoja, kuten kirjesalaisuuden murtaminen kopioimalla kirjeen sisältö.
– Siihen liittyy vaikka mitä sellaista, jonka avulla voidaan saada konnat kiinni, Salolainen sanoo.
Verkkotiedustelua voitaisiin tehdä Suomessa ja sen ulkopuolella. Salolaisen mukaan verkkoyhtiöt velvoitetaan lailla apulaisiksi. Operaattorit välittäisivät viranomaisille tiedot, joiden keräämiseen on saatu tuomioistuimen lupa.
Tiedusteluvaliokunnan perustamisesta kertoi tiistaina Verkkouutiset.
Lähteet: Poliisijohtaja Tomi Vuori Poliisihallituksesta sekä asiantuntijatyöryhmän raportti "Luottamuksellisen viestin salaisuus, perustuslakisääntelyn tarkistaminen" (Oikeusministeriö 41/2016).