Tiedustelulainsäädäntöä ei vielä ole: "Vaarallinen tilanne" – muutos voi luoda Suomelle agentteja

Molemmat ovat mukana sisäministeriön asettamassa parlamentaarisessa seurantaryhmässä koskien tiedustelulainsäädäntöhankkeita. Tarkastelun alla ovat niin siviili- kuin sotilastiedustelu.

Kaksikon mukaan Suomi ainoa länsimaa, jossa tiedustelulainsäädäntöä ei ole. Esimerkiksi suojelupoliisille ei tällä hetkellä ole säädetty erityisiä toimivaltuuksia valtion turvallisuuteen liittyvän uhkatiedon hankkimiseksi.

– Se on itse asiassa aika vaarallinen tilanne. Olemme ainoa länsimaa, jossa ei ole tiedustelulainsäädäntöä. Kuitenkin viranomaiset joutuvat tehtäviään hoitamaan. Jo pelkästään viranomaisten oikeusturvan kannalta on tärkeää, että pelisäännöt ovat selvät kaikille.

Tölli ja Kasvi ovat huolissaan siitä, että Suomi on paljolti riippuvainen tiedosta, jota muista maista saadaan muiden maiden tiedustelun kautta.

– Hyvä esimerkki tästä oli se, kun ulkoministeriön tietojärjestelmiin oli murtauduttu, emme pystyneet itse sitä havaitsemaan, vaan ruotsalaisten piti ystävällisesti kertoa, että voisitteko vilkaista. Saamme teidän ulkoministeriöstä mielenkiintoista tietoliikennettä, mikä herättää myös kysymyksiä, että mitä ruotsalaiset tekevät meidän järjestelmissämme, Kasvi naurahtaa.

Molemmat painottavat, että Suomen viranomaisten olisi tiedettävä riittävästi valtion turvallisuustilanteesta, sillä tiedustelutieto on aina vaihtokauppatavaraa.

Suomen radiotiedustelu on maailman huippuluokkaa, mutta ongelma on siinä, että sotilastietoliikenne, on nykyään pitkälti siirtynyt nettiin.

Esityksiä tiedustelulaista sorvataan parhaillaan, mutta yksityiskohdat eivät vielä ole selvillä. Poliisin pitäisi kuitenkin lain turvin päästä käsiksi tietoon, joka liittyy terrorismin uhkaan ja kansalliseen turvallisuuteen. Puhutaan niin sähköisestä tiedustelusta kuin henkilötiedustelusta.

– Jos kaikki suunnitelmat toteutuvat, Suomella saattaa olla agentteja ulkomailla, mikä ei aiemmin ole koskaan ollut laillisesti mahdollista.

Nykyään on oltava olemassa rikosepäily, jotta tiedustelua voidaan tehdä. Voiko lakiuudistus uhata jotenkin tavallista kansalaista?

Kansanedustajien mielestä ei. Yksityishenkilöiden seuraamiseen viranomaisilla ei ole oikeutta eikä resurssejakaan.

– Lähtökohta on, että se muodostaa vakavan uhkan. Ja jos katsomme perustuslain näkökulmasta, kynnys siihen on hyvin korkea, Tölli huomauttaa.

Lakiuudistuksen mukana on Töllin ja Kasvin mielestä tärkeä rakentaa oma valvontaelin tiedustelulle.

Tiedustelulainsäädännön luomiseen liittyy kolme vireillä olevaa lakihanketta. Sisäministeriö johtaa siviilitiedustelua koskevaa hanketta, puolustusministeriö sotilastiedustelua koskevaa ja oikeusministeriö perustuslain mahdollista muuttamista koskevaa hanketta. Näistä työnsä on saanut valmiiksi oikeusministeriö.

Siviilitiedustelulainsäädäntöhankkeen valmisteluvaihe jatkuu kuluvan vuoden loppuun.