Kommentti: Suposta tulee tiedustelupalvelu kovilla valtuuksilla

Lakipaketti toteuttaisi sittemmin dispoon ja sairauseläkkeelle joutuneen supon entisen terrorismiyksikön päällikön Paavo Selinin vision yli kymmenen vuoden takaa.

Selin ehdotti jo tuolloin supon muuttamista tiedustelupalveluksi.

- Se olisi täydellinen kulttuurimuutos. Täyskäännös selvästi tiedustelijaksi, joka täyspäiväisesti tekisi tiedustelua, Selin sanoi tuolloin MTV Uutisten haastattelussa.

Uutinen 8.9.2004:

Supon terrorismiyksikön päällikkö muuttaisi Supon roolin

Siihen aikaan Selinin ehdotus vaiettiin tai tyrmättiin haihatteluna.

Nyt se näyttäisi kuitenkin toteutuvan erityisesti ulkoministeriön vakoilutapauksen seurauksena. Toki terrorismitilanne on myös vaikeutunut.

Supolta ollaan ottamassa pois esitutkinta ja tehtäväksi tulee tiedustelu. Ne eivät sovi yhteen, kuten Selin aikanaan totesi.

Kovat valtuudet

Ehdotuksen mukaan supo saa tähän tiedusteluun kovat valtuudet, jotka osin kyllä tuovat mieleen 1920-30-luvun Etsivän keskuspoliisin.

Supo saisi käyttää käytännössä kaikkia salaisia pakkokeinoja, jotka nykyisin ovat poliisin käytössä. Tällaisia ovat esimerkiksi puhelinkuuntelu ja peitetoiminta.

Lisänä supon keinovalikoimaan tulisi paikkatiedustelu ja jäljentäminen.

Uudet keinot tarkoittavat sitä, että supo voisi esimerkiksi salaa tunkeutua jonkun työpaikalle ja skannata pöydällä olevat paperit. Keinovalikoimaan kuuluisi myös esimerkiksi postin avaaminen ja sen valokuvaaminen.

Supolle sallittaisiin myös automaattinen tietoliikennetiedustelu, joka suodattaisi Suomen rajojen ylittävää tietoliikennettä. Se toteutuisi puolustusvoimien tiedustelun avulla. Hakusanoilla tätä suodattamista ei saisi tehdä, mutta esimerkiksi salausohjelman tai aakkosmerkistön käyttö voisivat olla perusteena.

Puolustusvoimat tekisi myös omaa tiedusteluaan.

Kansallinen turvallisuus perusteena

Nykyisin poliisi voi käyttää salaisia pakkokeinojaan, kun se tutkii riittävän vakavaa rikosta.

Suojelupoliisi ei tarvitsisi rikosepäilyä salaiseen tiedusteluunsa. Niiden käyttöön riittäisi se, että on kyse ”kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta”.

Tämä kansallinen turvallisuus on uusi peruste. Siviilitiedustelua koskevassa lakiehdotuksessa luetellaan toiminta, joka tällaista on (kuva alla).

Mielenkiintoista ehdotuksessa on se, että tämä määritelmä on huomattavasti rajatumpi kuin mitä oikeusministeriön alla toiminut perustuslain muutosta pohtinut työryhmä ehdotti viime lokakuussa.

Kommentti 12.10.2016:

Kansallisen turvallisuuden uhka jää tulkinnanvaraiseksi käsitteeksi

Kuvassa olevia pykälän kohtia voi tietysti tulkita myös avoimesti. Esimerkiksi valtio- ja yhteiskuntajärjestystä uhkaava toiminta on suhteellisen avoin käsite, mutta ehdotuksessa sille asetetaan kyllä korkeahko kynnys.

Tietoja rikostutkintaan

Ilman rikosepäilyä saadut tiedot perinteisistäkin rikoksista voivat johtaa rikostutkintaan, jos ne koskevat rikosta, josta voi seurata yli kolme vuotta vankeutta. Supo ei saisi antaa tietoja eteenpäin esimerkiksi pahoinpitelystä tai petoksesta, mutta törkeä pahoinpitely ja törkeä petos rajan ylittävät.

Ylitörkeistä rikoksista supon on pakko ilmoittaa esitutkintaviranomaisille.

Mistään satunnaisesta tietojen luovuttamisesta ei ole kyse, vaan lakipaketissa arvioidaan näiden rikostorjuntaan saatujen tietojen työllistävän joka vuosi kaksikymmentä poliisia.

Tietoja voitaisiin tarvittaessa antaa myös ulkomaille ja supon agentit - niin, kai heitä voisi jatkossa nimittää tuolla tavalla - saisivat toimia myös ulkomailla.

Kuka tätä sitten valvoisi? Paljon asetetaan vastuuta suojelupoliisin päällikölle. Valvontaa tekisi myös sisäministeriö ja eduskunnan oikeusasiamies saamiensa raporttien perusteella. Tiedusteluvaltuutettu seuraisi tietoliikennetiedustelua. Eduskuntaan perustettaisiin uusi tiedusteluvaliokunta.

Suuri osa salaisista keinoista vaatisi tuomioistuimen luvan. Julkista valvontaa ei olisi.

Mutta kuten aina mahdollisuus väärinkäytöksiin on valitettavasti olemassa.

Ydinkysymykset

Ydinkysymys tämän lakiehdotuksen tiimoilta on: Kuinka paljon yhteiskunta saa puuttua yksilön elämään ja vielä ilman rikosepäilyä?

Tässä se on viety aika pitkälle, vaikka esimerkiksi koti on suojattu tiedustelukeinoilta. Itse asiassa supon ns. perinteiset valtuudet näyttävät uusilla vahvistettuina kovemmilta kuin puhdas tietoliikennetiedustelu.

Lue lisää:

Työryhmän ehdotus siviilitiedustelun lainsäädännöksi

Toinen tärkeä kysymys liittyy kansalliseen turvallisuuteen. Nykyisin yleinen ymmärrys siitä lienee suhteellisen samanlainen, mutta sanaparia voidaan tulkita väärin, jolloin tiedusteluvaltuuksiakin voidaan käyttää väärin.

Ei kai meidän sitten tarvitse pelätä, että valtaan nousisi joku, joka haluaisi ymmärtää kansallisen turvallisuuden omien päämääriensä mukaan.