Työryhmä: Kieliasetus liian kova korkeakouluopiskelijoille

Korkeakoulujen opiskelijoiden ruotsin kielen taito ei yllä vaaditulle tasolle. Opetusta pohtinut työryhmä esittää perusopetuksen resurssien lisäämistä tai kieliasetuksen helpottamista.

Suomessa pitäisi miettiä kieliasetuksen helpottamista, koska suuri osa korkeakoulujen opiskelijoista ei selviä nykyisistä ruotsin kielen taitoa koskevista vaatimuksista. Ruotsinopetusta pohtinut työryhmä kertoi radikaalin johtopäätöksen tänään Hämeenlinnassa pidetyssä seminaarissa.

Esimerkiksi Satakunnan ammattikorkeakoulussa tehdyssä tutkimuksessa on huomattu, että ylioppilaskirjoituksissa cum laude -arvosanan kirjoittaneistakin vain joka kymmenes yltää sanaston ja rakenteiden hallinnassa tasolle, jota kieliasetus edellyttää. Sitä heikomman arvosanan saaneilla on suuria vaikeuksia selviytyä kieliopinnoista.

Hämeenlinnan ammattikorkeakoulun johtaja Taina Juurakko-Paavola sanoo, että moni opiskelija kaipaa vielä kieliopin ja perussanaston opetusta, vaikka korkeakoulutasolla pitäisi keskittyä oman erityisalan ruotsiin.

- Usein opiskelija ilmoittaa pitävänsä elämänsä ensimmäistä ruotsinkielistä esitelmää.

Korkeakouluilla ei ole hänen mukaansa resursseja paikata kouluopetuksen puutteita. Kieliasetuksen edellyttämälle tasolle päästään vain lisäämällä resursseja peruskoulussa ja lukiossa.

Juurakko-Paavola ei pidä mahdottomana ajatusta muuttaa määräyksiä niin, että korkeakoulussa voisi vastedes suorittaa alempitasoisen ruotsin opintojakson tai kokeen.

- Kaikki eivät kuitenkaan myöhemmin tarvitse niin kovaa kielitaitoa, mitä valtionhallinnon virkoihin nykyisin vaaditaan.

Kieliasetus sisältyy vuonna 2003 säädettyyn kielilakiin, joka pyrkii turvaamaan kaksikielisyyden Suomessa. Tämänhetkisen asetuksen mukaan ruotsi on hallittava kirjallisesti ja suullisesti sellaisissakin tilanteissa, joihin ei varauduta etukäteen.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat