Jo yli vuoden kuntia kurittanut koronapandemia on lisännyt työttömien ja lomautettujen määrää kotimaassa. Aiemmin hyvästä työllisyysasteesta tunnettu Vantaa on yksi niistä kaupungeista, johon korona on iskenyt rajusti.
Ennen pandemian alkua Vantaan työttömyysprosentti oli kahdeksan. Nyt lukema on noussut 15 prosenttiin.
– Vantaa on ollut perinteisesti kaupunki, jonka työpaikkakehitys on ollut ihan omaa luokkaansa. Nyt pitkäaikaistyöttömyys on kaksinkertaistunut, kaupunginjohtaja Ritva Viljanen toteaa.
Kasvanut työttömyys on heijastunut suoraan toimeentulohakemusten määrään ja ruoka-avun tarpeeseen.
– Toimeentulohakemusten määrä kasvoi 25 prosentilla. Yleisin syy oli se, että tarvittiin apua ruokaa varten. Myös ruokakassien kysyntä on ollut suurta, Viljanen kertoo.
Monien työntekijöiden kohdalle on osunut pandemiavuoden aikana lomautuksia. Viljasen mukaan pandemia on aiheuttanut kaupungissa myös pitkäaikaistyöttömyyttä.
– Pahimmassa tapauksessa perheissä molemmat vanhemmat ovat menettäneet työpaikkansa.
Lue myös: Suomessa on satojatuhansia työttömiä, mutta hallitus lisää työperäistä maahanmuuttoa – näistä syistä EK:n johtaja kehuu päätöstä
Suuret työllistäjät ahdingossa
Suurta muutosta työttömyydessä selittää muun muassa kaupungin työmarkkinoiden rakenne. Vantaalla sijaitseva lentokenttäympäristö työllistää Viljasen mukaan 40 000 henkilöä.
Niin sanottu Aviapolis-alue on Suomen toiseksi suurin yritysalue. Alueella sijaitsee lentokentän lisäksi esimerkiksi runsaasti hotelleja ja ravintoloita.
– Nyt on ollut hiljaista. Logistiikkapalvelut ovat kärsineet paljon. Alueella on toiseksi eniten hotellihuoneita Suomessa ja myös Suomen suurin hotelli.
Vantaalle on vireillä myös uusia hotellihankkeita. Uudesta lentoaseman terminaalin edustalle rakennettavasta hotellista suunnitellaan vielä suurempaa, kuin tämän hetken suurimmasta hotellista. Nyt projektin suhteen on kuitenkin painettu jarrua.
– Totta kai täytyy huolehtia terveysturvallisuudesta. Se on ensisijainen asia, mutta rajoitusten tulee olla oikeassa mittasuhteessa. Yhteiskunnan tukiverkon tulee pelata ja työpaikkojen säilyä. Mielestäni tässä täytyy katsoa useaa eri asiaa, jotta tehdään oikeita ratkaisuja.
Kaupunki on pyrkinyt tukemaan yrityksiä tukipalvelupakettien avulla. Pakettien avulla yritykset ovat voineet auttaa henkilöstöä muun muassa uudelleen kouluttautumisessa.
Vantaa on myös mukana työllisyyden kuntakokeilussa, jonka kautta jokaiselle työttömälle on pyritty tarjoamaan oma henkilökohtainen valmentaja.
Pandemian aiheuttama työttömyys on tuonut toteutukseen kuitenkin haasteita.
– Aiemmin meillä oli noin 10 000 työntöntä. Nyt heitä on melkein 20 000.
Avautuuko Suomi liian hitaasti?
Viljasen mukaan kesä näyttää valoisalta ainakin Suomen rajojen sisällä. Vantaalaiset saavat kiitosta kaupunginjohtajalta esimerkillisestä käytöksestä pandemiavuoden aikana.
– Hyvin on noudatettu annettuja ohjeita ja määräyksiä. Maskeja on pidetty ja tapaamisia rajoitettu, koska ilmaantuvuusluku laskee näin voimakkaasti. Jos tilanne etenee näin hyvin uskon, että ensi viikolla voidaan avata lisää palveluita.
Vaikka rajoituksia kotimaassa höllennetään, Viljasen mukaan höllennyksiä tarvitaan myös matkailualalle. Lentokenttäympäristön tulevaisuus on pitkälti riippuvainen siitä, miten Suomi päättää avata rajojaan ulkomaille.
– Se on aivan olennaista matkailulle, mutta myös monille muille työpaikoille.
STM:n linjaukset eivät ole toistaiseksi vakuuttaneet Vantaalla.
– STM:n matkustusta koskevat päätös ovat aivan eri suuntaisia kuin muualla Euroopassa. Tästä voi tulla meille iso yhteiskunnallinen hinta. Matkustaminen ei tällä esityksellä elvy.