Vain Latvia ja Kypros täyttävät nyt Suomen matkustusehdot – politiikan superpäivä kertoo tänään, luoko hallitus matkustuskuplan

Matkailuala ja erityisesti Lapin edunvalvojat ovat lisänneet painetta hallitusta kohtaan, jotta matkustaminen Suomeen olisi nykyistä helpompaa.

Erityisesti Lapin matkailuelinkeino uhkaa näivettyä ilman ulkomaalaisia turisteja, joita varten yritetään luoda koronaturvallinen tapa matkustaa Suomeen. Ennakkoarvioiden mukaan erityisesti turistien testaaminen on avainasemassa turvallisessa matkailussa.

Jo aiemmin on päätetty, että Suomi edellyttää matkailijoilta negatiivista koronatestiä, josta pitäisi esittää todistus esimerkiksi lento- tai laivayhtiölle.

Hallitus neuvottelee matkustamisesta keskiviikkona kello 17 alkaen.

Hallituksen päätökseen vaikuttaa erityisesti se, kuinka turvallista matkustamisesta voidaan tehdä ja pysyvätkö niin suomalaiset kuin matkailijat terveinä, jos matkustusrajoituksia höllennetään.

Nykyisin Suomeen ei pääse kuin parista maasta, koska Suomen matkustusrajoitukset ovat Euroopan tiukimpia.

Vapaa-ajan matkustus on sallittu, jos lähtömaassa on ollut alle kahdeksan koronatartuntaa sataa tuhatta asukasta kohti viimeisen kahden viikon aikana.

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC:n tiistain tietojen mukaan tämän vaatimuksen täyttävät Euroopassa nyt vain Latvia, Kypros ja Suomi itse.

Lisäksi riskimaista tulevat työmatkalaiset pannaan kahden viikon karanteeniin, mikä on vähentänyt monen asiantuntijan matkustusta Suomeen.

Työttömien määrä voi kasvaa

Lapin kauppakamari julkaisi tiistaina kovan kannanoton, jonka mukaan tuhannet työpaikat ovat vaarassa, jos päätöksiä ei synny perjantaihin mennessä. Monet eurooppalaiset varaavat joululomiaan jo syyskuun aikana.

– Mikäli päätöksiä matkailun avaamisesta ei tehdä kuluvan viikon aikana, elokuun lopussa tehdyn kyselyn perusteella arvioituna työttömien määrä kasvaa matkailualalla yli 4 000 hengellä ja yli 160 yritystä menee konkurssiin ensi kesään mennessä. Matkailutoimialan liikevaihdosta katoaa arviolta puoli miljardia, Lapin kauppakamari kertoo.

Myös Suomen Restonomiliitto vaatii hallitukselta toimintaa. Restonomit työskentelevät juuri matkailun eri tehtävissä.

– Nykyinen matkailualan tilanne on erittäin vaarallinen sekä sen työllisyysvaikutuksen että verotulojen vähenemisen takia. Kaikkiaan 140 000 työpaikkaa on vaarassa ja esimerkiksi Lapista on tällä menolla katoamassa tuhansia työpaikkoja, liiton puheenjohtaja Niklas Honkalehto sanoo.

Restonomiliiton mielestä ”matkailutunnelin” avulla testatut ja terveet lomalaiset pääsisivät hyödyntämään Suomen matkailupalveluita turvallisesti.

– Tätä varten tarvitaan tehokasta ja kattavaa testaamista jo lentokentillä, satamissa ja juna-asemilla, liitto sanoo tiedotteessa.

Hallituksessa erityisesti elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on painottanut rajoitusten helpottamista, jotta työpaikat säilyisivät.

Lisäksi Lappi on keskustan vahvaa kannatusaluetta, joten Lapin matkailu on keskustalle tärkeä edunvalvontakohde.

Talous otetaan päätöksissä huomioon

Hallitus on syyskuussa julkistanut uuden toimintasuunnitelman koronatilanteen hillitsemiseksi. Suunnitelmien mukaan myös taloudelliset vaikutukset on otettava huomioon koronarajoituksista päätettäessä.

– Mahdollisesti uudelleen käynnistettävät rajoitustoimet on valittava ja rajattava niin, että niiden vaikutus talouden toimeliaisuuteen ja yhteiskunnan perustoimintoihin jäävät mahdollisimman vähäiseksi.

– Erityistä huomiota tulisi kiinnittää ulkomaan tavara- ja henkilöliikenteen mahdollistamiseen turvallisella tavalla; näin voidaan tukea vientiä ja sen vaatiman kansainvälisen kanssakäymisen jatkumista, suunnitelmassa todetaan.

EU:n elpymisvälineestä reipas keskustelu

Pääminsteri Sanna Marin (sd.) antaa eduskunnalle keskiviikkona iltapäivällä pääministerin ilmoituksen EU:n elpymisvälineestä.

Eurooppa-neuvosto pääsi 21. heinäkuuta sopuun EU:n elpymispaketista, jonka tarkoituksena on vauhdittaa jäsenmaiden talouksien uudelleen käynnistämistä ja Euroopan elpymistä koronaviruksen seurauksista.

Pakettiin kuuluu myös monivuotinen rahoituskehys vuosille 2021–2027.

Kertaluontoisen elpymisvälineen koko on 750 miljardia euroa. Tästä 360 miljardia on lainaa ja 390 miljardia avustusmuotoista tukea. Elpymisväline on voimassa vuoteen 2023 asti, mutta lainoja maksetaan paljon pidempi aika.

Suomi on myös elpymispaketissa nettomaksaja eli Suomi maksaa enemmän kuin paketista saa. Monissa arvioissa elpymispakettia on pidetty Suomelle tärkeänä, jotta vientiteollisuus saisi enemmän tilauksia Euroopasta.

Perussuomalaiset arvostelevat todennäköisesti rajusti elpymispakettia eduskunnassa, koska puolue pitää ratkaisua perusteettomana tukena Etelä-Euroopan valtioille. Perussuomalaiset on lisäksi huolissaan siitä, että EU:n komission ottama velka elpymispakettia varten on askel kohti liittovaltiota.

Koronapandemia on ollut erityisen raju Etelä-Euroopan maissa ja esimerkiksi Italiassa jouduttiin sulkemaan myös tehtaita väestön suojelemiseksi.

Pääministeri Marin on aiemmin sanonut neuvottelujen EU-paketista menneen hyvin, koska muun muassa avustusten osuus pieneni ja rahojen jakamiseen liitettiin kirjaus oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta.