Forssalainen ravintoloitsija Chris Paton on ajatunut ahdinkoon, kun Kanta-Hämeen alueen katsotaan jälleen olevan koronaepidemian leviämisvaiheessa. Tiukemmat rajoitukset syövät toimintaa, joka oli jo ennestään vaikeuksissa. Myös Forssan kaupunginjohtaja tuskailee tukalaa tilannetta.
Viikon ajan ehdittiin jo elää löyhempien rajoitusten varassa ja luonnollisesti Paton oli varautunut tähän.
– En voi uskoa tätä. Tämä on musertavaa. Olin juuri palkkaamassa lisää väkeä töihin, kertoo Pit Stop Barbecuen ravintoloitsija Paton.
– Viime viikonloppu oli itse asiassa ensimmäinen viikonloppu, jonka aikana emme tehneet tappiota. Ravintola-alalla on kärsitty koko pandemian ajan. Selvitäksemme tarvitsemme joka ikisen pennin.
Yrittäjää huolestuttaa työntekijöiden tilanne
Paton oli juuri ostanut kuormakaupalla ruokaa ja juomaa, mutta sekään ei harmita häntä yhtä paljon kuin työtä vaille jäävän työvoiman kohtalo.
– Työntekijöille pitäisi antaa työvuorolistakin pariksi viikoksi ja päätökset tulevat viime tingassa. Saimme viime viikon torstaina tietää, että paikka voi olla perjantaina auki. Ei työntekijälle voi päivän varoajalla kertoa, että tarvitsisimme häntä seuraavana päivänä, Paton toteaa.
"Olen kamppaillut vuoden ajan"
Edestakaisin sahaavat rajoitukset ovat muuttaneet ravintola-alan selviytymistaisteluksi.
– Olen kamppailut nyt vuoden ajan. Monet ravintolat ovat hyvin lähellä toimintansa lopettamista. Asiakkaat eivät tule sietämään sitä, että yhdeksi viikonlopuksi avataan toimintaa ja sitten taas laitetaan kiinni, Paton sanoo.
Kanta-Hämeessä taudin ilmaantuvuusluku on nyt kahden viikon ajalta 76 tartuntaa 100 000 henkilöä kohden.
Forssassa tartuntoja on koko epidemian alusta lähtien varmistunut 109 kappaletta. Eilen Kanta-Hämeessä todettiin kahdeksan uutta koronatartuntaa, joista kaksi todettiin Forssassa. Hämeenlinnassa ja Riihimäellä tapauksia on ollut selvästi enemmän.
– Tässä ei ole mitään järkeä. Forssan alueella ei ole vaaraa tällä hetkellä, Paton tuskailee.
Epidemiatilanteessa on suurta alueellista vaihtelua
Suomi on jaettu seitsemään eri aluehallintoviraston (Avi) alueeseen. Kukin aluehallintovirasto vastaa omalla alueellaan esimerkiksi yleisötilaisuuksista ja virkistystoimintaan käytettävien asiakastilojen sulkemisesta.
Aluehallintovirastojen alueet ovat kuitenkin verrattain laajoja – samoin myös niiden sisällä olevat sairaanhoitopiirit. Kanta-Hämeen Forssan tilanne on täysin erilainen kuin esimerkiksi Hämeenlinnan tilanne.
Ravintolarajoituksista aluehallintovirastot eivät päätä, vaan niistä päättää Valtioneuvosto.
Epidemian hallinnassa pyritään silti rajoitusten kohdentamiseen alueellisesti. Strategia ihmetyttää Patonia, sillä tilanteissa on suurta kaupunkikohtaista vaihtelua.
– Jos Hämeenlinnassa palaa, auttaako veden heittäminen Forssaan? Paton ihmettelee.
Pandemia on vakava, mutta myös elanto täytyy saada
Paton kertoo ottavansa pandemian hyvin vakavasti ja hän haluaa toimia vastuullisesti.
– Jos tartunnat jälleen nousisivat Forssassa, totta kai painaisimme niin sanotusti hätänappia ja laittaisimme paikan kiinni. Olisin ensimmäisenä laittamassa oveni kiinni. Mutta täällä ei vallitse nyt hätätila.
– Pandemia on ollut vakava, mutta minun täytyy ansaita myös elantoni. Olen omistanut tälle työlle kuusi vuotta elämästäni. Kaikki säästöni ovat menneet.
Paton ei halua vaihtaa alaa, vaikka näkymät ovat tällä hetkellä synkät.
– Rakastan ravintolaani liian paljon lopettaakseni toimintani. Tämä on minulle sydämen asia. Ennen kuin lähtisin laittamaan ovia kiinni, ainakin protestoisin ja toivoisin saavani tukea siihen.
Paton uskoo että tartuntariski voi olla suurempi ihmisten kokoontuessa ravintoloiden ulkopuolella.
– Ravintolaan mielivät nuoret asiakkaat tuskin menevät kotiinsa, vaan he saattavat kokoontua esimerkiksi jonkun ystävänsä luona hyvin pienessä asunnossa. Vain 2,4 prosenttia tartunnoista tulee ravintoloista.
Paton otti yhteyttä kaupunginjohtajaan ravintola-alan puolesta
Paton kertoo soittaneensa Forssan kaupunginjohtajalle Jari Kesäniemelle asian tiimoilta.
Patonin mielestä Suomessa rikotaan lakia, sillä rajoitusten tulisi olla suhteutettuja alueelliseen tilanteeseen. Forssan tilanne ei hänen mukaansa vastaa Kanta-Hämeen yleistä tilannetta.
Paton muistuttaa, että ihmisillä on myös lain mukaan oikeus harjoittaa elinkeinoaan.
– Kesäniemen tulisi kaupunginjohtajana olla jämäkämpi – hänellä pitäisi olla voimakkaampi ääni. Hänen tulisi soittaa suoraan ylemmille tahoille, kuten Krista Kiurulle ja kysyä, miksi Forssa laitetaan sulkutilaan.
Paton antaa kritiikkiä myös päättäjille ylemmillä tasoilla.
– Suomen hallitus on epäonnistunut pandemian hoidossa alusta alkaen. Ensin he eivät olleet testaamassa juuri ketään. Sen jälkeen siirryttiin tiukkoihin rajoituksiin, jotka ovat ristiriitaisia ja epäsuhtaisia alueellisesti katsoen, Paton lisää.
– Oli vaihe, jolloin oli mahdollista mennä keilaamaan, mutta ravintolani oli kiinni.
Kaupunginjohtaja: Ravintoloiden taseet on syöty
MTV Uutiset tavoitti puhelimitse myös Forssan kaupunginjohtaja Jari Kesäniemen. Kesäniemi kertoo keskustelleensa puhelimitse Patonin kanssa ravintola-alan ahdingosta.
– Ymmärrän oikein hyvin ravintola-alan tilanteen. Koronatilanne on ollut rankka koko alalle. Ravintoloitsijat ympäri maata ovat olleet todella ahtaalla. Äärimmäisen kurja tilanne ja aivan kuten Paton eilen totesi – kyllä heillä on oikeus harjoittaa elinkeinoaan.
Kesäniemi muistuttaa kuitenkin, ettei asia ole hänestä kiinni.
– Tilanne ei missään nimessä ole kunnan eikä yksittäisen virkamiehen käsissä. Sanoin Patonille että teemme parhaamme. Omaa määräys- tai päätäntävaltaa minulla ei tällä hetkellä tähän ole.
– Ymmärrän kyllä että ravintoloiden taseet on syöty ja ei siinä enää paljon sympatia auta. Nyt tarvittaisiin toimenpiteitä.
Turussa samat rajoitukset kuin Varsinais-Suomen pienimmässä kunnassa
Myös Kesäniemi näkee pulman alueellisissa rajoituksissa.
– On totta että alueet ovat laajoja. Avin määräysten mukaan me Forssassa toimimme ja esimerkiksi Kanta-Hämeessä nykyiset määräykset jatkuvat toukokuun loppuun asti, Kesäniemi sanoo.
Kesäniemen tietojen mukaan Suomessa ollaan mahdollisesti siirtymässä aluehallintovirastoihin pohjautuvasta rajoitusmallista enemmän kuntakohtaiseen rajoitusmalliin.
Kesäniemi odottaa saavansa asiasta lisää tietoa alueellisen nyrkin kokoontumisen jälkeen.
Kesäniemen mukaan kuntakohtainen rajoitusmalli olisi parempi.
– Pidän sitä paljon parempana systeeminä. Jos miettii esimerkiksi ravintolatoimintaa – ulkona syömistä ja muuta. Tilanne on hyvin erilainen eri kunnissa.
– Käsittääkseni tässä mallissa epidemiaa hoidettaisiin kunnallisesti ja sairaanhoitopiiri ohjeistaisi kuntia maakunnallisesti. Avien rooli jäisi taustalle.
Esimerkkinä Kesäniemi mainitsee Varsinais-Suomen tilanteen.
– Turussa on samat säännöt kuin esimerkiksi Kustavissa, joka on Varsinais-Suomen pienin kunta. Eli saaristoterassilla pätevät samat säännöt kuin Turun keskustassa terassilla. Eihän siinä ole minkään valtakunnan järkeä.
– Toivoisin hallitukselta puolelta selkeyttä ja johdonmukaisuutta. Aina pitäisi kyetä asettumaan toisen ihmisen asemaan ja miettiä asiaa myös yrittäjän kannalta.
STM: Muutoksia ei ole suunnitteilla
Selkeyttä tosiaan kaivattaisiin, sillä Sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrotaan MTV Uutisille, että muutoksia paikallisten ja alueellisten viranomaisten keskinäiseen työnjakoon ei ole valmisteilla.
Tulevaisuudessa kunnat voivat halutessaan asettaa tiukempia sääntöjä.
– Kunnat voivat omilla päätöksillään tehdä Avin alueellisia päätöksiä tiukempia rajoituksia silloin kun se on tarpeen. Valtakunnallisen ja alueellisen epidemiatilanteen parantuessa paikallisten ryppäiden leviämisen estäminen korostuu, jolloin näiden kuntakohtaisten tiukempien rajoitusten tarve voi myös painottua, vastaa STM:n sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat ja palvelut -osaston osastopäällikkö Satu Koskela.