Suomalaisia hävettää erityisesti ympäristön roskaaminen ja pummilla julkisessa liikenteessä matkustaminen, selviää Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksesta.
Roskaamista kertoi häpeävänsä 89 prosenttia ja pummilla matkustamista 81 prosenttia vastaajista.
Vähiten suomalaiset kertoivat häpeävänsä ostamisesta kieltäytymistä puhelinmyynnissä (5 prosenttia).
Lue myös: Lääketutkimuksiin on Suomessa helppo löytää terveitä ja sairaita vapaaehtoisia
Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä erilaisten tekojen hävettävyydestä tai noloudesta. Vastaajien tuli arvioida 24 erilaista tekoa.
Naisten mielestä roskaaminen, jätteiden lajittelematta jättäminen, hinnoista tinkiminen, seksituotteiden ostaminen ja juovuksissa julkisesti esiintyminen on hävettävämpää kuin miesten mielestä.
Miehet taas pitävät naisiin verrattuna nolompana luksusvaatemerkkien käyttöä ja kaupungin vuokra-asunnossa asumista.
Nuorten aikuisten mielestä noloja asioita ovat muun muassa turkiksiin pukeutuminen, auton käyttäminen lyhyillä matkoilla, lentomatkailu, hinnoista tinkaaminen ja palveluista valittaminen.
Yli 60-vuotiaat taas vaivautuvat pummilla matkustamisesta, juovuksissa esiintymisestä, roskaamisesta, velaksi kuluttamisesta, pikavippeihin turvautumisesta ja ulosottoon joutumisesta.
Puoluekanta vaikuttaa häpeän aiheisiin
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, miten eri puolueiden kannattajien vastaukset poikkeavat väestön keskiarvosta.
Esimerkiksi kokoomuksen kannattajia hävettäisi kaupungin vuokra-asunnossa asuminen, ulosottoon joutuminen ja pikavipit. Keskustan tukijoita nolottaa pikaruoan syöminen, seksituotteiden ostaminen, juovuksissa esiintyminen ja palveluista valittaminen.
Vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajien kerrotaan muistuttavan toisiaan. Heitä hävettää muun muassa lentomatkustaminen, auton käyttö lyhyillä matkoilla ja jätteiden lajittelematta jättäminen.
Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS.
Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 18.–23. kesäkuuta. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 027. Vastaajat edustavat 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
Tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.