Korona-epidemia on mullistanut monen suomaisen elämän. Tuoreen kyselyn mukaan kielteisiä lieveilmiöitä ovat olleet muun muassa yksinäisyys, juominen ja taloushuolet. Epidemia on koetellut eri puolilla maata asuvia kuitenkin varsin eri tavalla.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n keräämistä FinSote-kyselyn tuloksista ilmenee, että koronaepidemian ja -rajoitusten vaikutukset väestön hyvinvointiin ja palveluihin vaihtelevat selvästi eri puolilla Suomea.
Hyvinvointialueiden välillä on havaittavissa selviä eroja siinä, miten hoitokäyntejä on siirretty tai peruttu, miten epidemia on heikentänyt väestön taloudellista ja sosiaalista tilannetta ja miten epidemia on vaikuttanut elintapoihin.
Poimimme datasta muutamia taloudellista ja sosiaalista muutosta kuvaavia tuloksia. Ne kertovat loogisesti, että siellä, missä on eniten ihmisiä ja siten suurimmat epidemiariskit, korona on myös vaikuttanut ihmisten elämään eniten.
2:00
Helsinkiläisten yksinäisyys lisääntynyt koronavuonna eniten
Helsinki erottuu hyvinvointialueista selvästi.
Helsinkiläiset vastaajat kertovat useimmin, että ovat korona-aikaan entistä yksinäisempiä. Koko maassa 32 prosenttia yli 20-vuotiaista vastaajista koki näin, Helsingissä 44 prosenttia. Vähiten yksinäisyys oli lisääntynyt Lapissa, tosin sielläkin näin on käynyt joka neljännellä vastaajalla.
Osuus vastaajista, joilla yksinäisyyden tunne lisääntynyt, prosenttia
Helsinkiläiset myös juovat enemmän kuin muut
Myös alkoholinkäyttö on lisääntynyt Helsingissä eniten.
Yli 12 prosenttia helsinkiläisistä ilmoitti juovansa enemmän alkoholia kuin ennen koronaepidemiaa. Koko maan tasolla juominen oli lisääntynyt 6,5 prosentilla.
Osuus vastaajista, jolla alkoholinkäyttö lisääntynyt korona-aikana hyvinvointialueittain, prosenttia
Taloushuolet lisääntyivät vähiten Pohjois-Savossa
Taloushuolet ovat lisääntyneet ainakin jonkin verran lähes 30 prosentilla helsinkiläisistä. Vähiten ne ovat lisääntyneet Pohjois-Savossa, jossa niin vastasi vain 15,6 prosenttia.
Taloushuolet ovat lisääntyneet ainakin jonkin verran lähes 30 prosentilla helsinkiläisistä. Vähiten ne ovat lisääntyneet Pohjois-Savossa, jossa niin vastasi vain 15,6 prosenttia.
Kyselyyn vastaajat ovat 20 vuotta täyttäneitä Suomessa vakituisesti asuvia henkilöitä. Yläikärajaa ei ole. Tiedonkeruu alkoi 15.9. ja jatkuu edelleen. Nyt julkaistut tulokset perustuvat marraskuun loppuun mennessä saatuihin 16 600 vastaukseen.
Kansallisen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus FinSoten avulla seurataan väestön hyvinvoinnissa ja terveydessä tapahtuneita muutoksia eri väestöryhmissä ja alueittain.
Tutkimus tuottaa myös seuranta- ja arviointitietoa väestön palvelutarpeiden tyydyttymisestä sekä väestön näkemyksistä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmästä, palveluiden saatavuudesta, laadusta ja käytöstä.
Lisää tutkimustuloksia löytyy THL:n Terveytemme.fi-sivustolta.