Lääketutkimuksiin on Suomessa helppo löytää sekä terveitä että sairaita vapaaehtoisia. Terveitä vapaaehtoisia on ollut paljon mukana esimerkiksi rokotetutkimuksissa.
Suomalaiset ovat auttaneet mielellään myös niiden rokotteiden tutkimuksissa, jotka on kehitetty ensisijaisesti muille kuin suomalaisille, kertoo Lääketeollisuus ry:n erityisasiantuntija Mia Bengtström.
– Tällaisia ovat esimerkiksi rotavirusrokotteet, jotka ovat elintärkeitä etenkin kehitysmaissa. Uskon, että koronapandemian aikana ihmiset ovat ymmärtäneet entistä paremmin rokotteiden merkityksen, Bengtström sanoo.
Monilla sairailla vapaaehtoisilla on Bengtströmin mukaan auttamisen halun lisäksi motiivina mahdollisuus saada toimiva lääke omaan sairauteen. Esimerkiksi syöpätutkimukseen osallistuvat syöpäpotilaat ovat usein kokeilleet kaikki olemassa olevat lääkkeet ennen tutkimukseen osallistumista.
Lääketutkimukseen osallistuminen nähdään myös mahdollisuutena saada oma sairaus tarkempaan seurantaan. Vaikka lääkkeestä ei olisi omalla kohdalla hyötyä, seurantakäyntejä on tiheästi.
Bengtströmin mukaan Suomessa tehdään erityisen paljon syöpätutkimuksia. Myös diabetekseen, astmaan, reumaan ja Alzheimerin tautiin liittyviä lääketutkimuksia on jatkuvasti käynnissä.
Naiset ovat yleisesti ottaen miehiä aktiivisempia osallistujia. Terveissä vapaaehtoisissa korostuvat opiskelijat.
– Tutkimukseen osallistuminen voi edellyttää, että tutkimuskeskuksissa pitää viettää pitkiäkin aikoja kerrallaan. Opiskelijat voivat hyödyntää nämä ajat lukemiseen.
Eniten lääketutkimuksia tehdään Bengtströmin mukaan yliopistosairaaloissa, mutta myös yksityisellä terveydenhuollolla ja keskussairaaloilla on merkittävä rooli. Rokotetutkimuksia tehdään esimerkiksi neuvoloissa ja Tampereen yliopiston rokotetutkimusklinikoilla.
Houkuttelu on kiellettyä
Lääketutkimus, jossa selvitetään lääkkeen vaikutuksia ihmisessä tai lääkkeen käyttäytymistä ihmiselimistössä, vaatii Suomessa hyväksynnän Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselta Fimealta ja eettiseltä toimikunnalta.
