Suomalaisten suosikkipaheet on nyt paljastettu – kuinka moneen näistä sinä sorrut?

Runsaalta tuhannelta täysi-ikäiseltä suomalaiselta kysyttiin heidän kolmea suosikkipahettaan. Suklaa ja makeiset saivat eniten mainintoja – 56 prosenttia vastaajista nimesi ne kolmen suosikkipaheensa joukkoon.

Toiseksi eniten mainintoja sai kahvi (50 prosenttia) ja kolmanneksi jäätelö (45 prosenttia). Seuraaville sijoille tulivat alkoholi, perunalastut, grillimakkara , tupakka sekä virvoitus- ja energiajuomat  Vastaajista 5 prosenttia ilmoitti, että heillä ei ole lainkaan paheita.

Eniten ykkössijoja keräsi kahvi, toiseksi eniten suklaa ja makeiset ja kolmanneksi alkoholi.

Paheita salaillaan omilta vanhemmilta

Kyselyssä kartoitettiin myös sitä, salaillaanko paheiden käyttöä ja keneltä.

Eniten salakäyttöä on makean himoisilla – heistä 14 prosenttia ilmoitti salailevansa suklaan ja makeisten syöntiään.

Aiheesta järjestetään Suuri pahekeskustelu – ovatko paheet vain pahasta? Porin SuomiAreenalla maanantaina 10.7. klo 15.15-16.30 Puuvillan kauppakeskuksessa. Paheista ovat keskustelemassa perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula, toimittaja Tuomas Enbuske, kirkkoherra Kari Kanala, yhteiskuntasuhdejohtaja Päivi Mononen-Mikkilä ja addiktiotutkija Susanne Uusitalo. Tilaisuuden juontaa Mikael Jungner.

Alkoholin käyttöään salailee 12 prosenttia ja tupakan, jäätelön ja perunalastujen nauttimistaan 8 prosenttia vastaajista.

Salailun myöntävistä haastatelluista kolmasosa eli 34 prosenttia kertoi salailevansa paheitaan ennen kaikkea omilta vanhemmiltaan. Myös puolisolta, ystäviltä, omilta lapsilta, työyhteisöltä  ja lääkäriltä (salaillaan omia elintapoja.

Suomessa holhotaan liikaa?

Lähes puolet kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että Suomessa on liian tiukka ja holhoava suhtautuminen paheisiin. Henkilökohtaisesti paheksuntaa paheidensa käytöstä oli kokenut 15 prosenttia vastaajista. Paheista koituvien haittojen vähentämistä piti erittäin tai melko tärkeänä yli puolet vastaajista.

– Haittojen vähentäminen on tärkeä terveyspoliittinen suuntaus useissa Euroopan maissa. Se tarjoaa kieltojen sijaan ratkaisuja, ja siinä voidaan yhdistää yksilön toiveet ja yhteiskunnan hyöty. Toivon, että Suomessakin keskustelu asiasta käynnistyisi, toteaa Philip Morris Finlandin yhteiskuntasuhdejohtaja Päivi Mononen-Mikkilä.

Tutkimusaineisto kerättiin Kantar TNS:n Gallup Kanavalla 16.-21.6.2017. Kyselyyn osallistui 1032 yli 18-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.​​​​​​​