Uuden Alzheimer-lääkkeen tehosta lupaavia tuloksia – haitat huolettavat

Alzheimerin hoitoon povattu lääke lecanemab näyttää hidastavan taudin etenemistä ja parantavan sairastuneiden tiedonkäsittelytaitoja, mutta myös lisäävän riskiä aivojen turvotukseen ja verenvuotoon. 

The New England Journal of Medicine -tiedelehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että aivoja rapauttavan Alzheimerin taudin etenemistä voi mahdollisesti hidastaa lecanemab-lääkkeellä. Koevaiheessa olevaan lääkkeeseen liittyy kuitenkin myös vakavia riskejä.

Tutkimukseen osallistui lähes 1800 ihmistä, jotka sairastivat varhaisessa vaiheessa olevaa Alzheimeria. Potilaat jaettiin kahteen ryhmään: puolet sai lecanemabia ja puolet lumelääkettä.

Puolentoista vuoden seurannassa lecanemabia saaneiden aivoissa havaittiin vähemmän amyloidiplakkeja – proteiinikertymiä, joiden arvellaan selittävän Alzheimerin taudin syntymistä. Lisäksi lääke hidasti hieman sairastuneiden tiedonkäsittelytaitojen heikkenemistä.

Dementiaa aiheuttavaan etenevään aivosairauteen ei ole tällä hetkellä parantavaa hoitoa, joten tuloksia taudin etenemisen hidastumisesta ja oireiden lievittymisestä voi pitää lupaavina. Valitettavasti lecanemabin käyttöön liittyi myös vakavia haittoja, kuten aivojen turvotusta ja verenvuotoa. 

Aivojen vuotamista havaittiin 17 prosentilla lääkehoitoa saaneista, kun plaseboryhmässä osuus oli 9 prosenttia. Aivojen turvotuksesta puolestaan kärsi 13 prosenttia lecanemab-kuurilla olleista verrattuna verrokkiryhmän 2 prosenttiin. 

The Science-lehden mukaan koekäytössä oleva lääke on yhdistetty kahteen kuolemantapaukseen.

Alzheimerin lääkehoito

Lecanemab on vasta-aine, joka on suunniteltu kertomaan immuunijärjestelmälle, että aivot tulee puhdistaa amyloideista. Britannian yleisradioyhtiö BBC selittää, että lecanemab tarttuu amyloidiproteiinin ja kutsuu paikalle immuunisoluja hajottamaan sen. 

Samalla lecanemab saattaa kuitenkin heikentää aivojen verisuonia, jolloin ne voivat rikkoutua esimerkiksi verenohennushoidon yhteydessä.

Lecanemabin käyttöä Alzheimerin hoidossa on tarkoitus tutkia lisää, jotta sen tehosta ja turvallisuudesta saadaan lisää näyttöä. 

Sairauden etenemisen hidastamiseksi ja oireiden lievittämiseksi on olemassa muitakin lääkkeitä, jotka ovat yleensä hyvin siedettyjä. Lääkehoitoa suunnitellessa tärkeää on ottaa huomioon muistisairaan kokonaistilanne sekä muut sairaudet ja lääkitykset. 

Parhaan vasteen saamiseksi lääkehoito olisi tärkeää aloittaa ajoissa, mikä edellyttää Alzheimerin taudin varhaista tunnistamisessa.

Tällä hetkellä Alzheimeria sairastaa maailmanlaajuisesti yli 55 miljoonaa ihmistä ja määrän on arvioitu yli kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä.

Alla olevalla videolla Hanna Jensen kertoo, miten Alzheimer muuttaa vanhemman ja lapsen suhdetta.

9:00
Miten muistisairaus muuttaa lapsen suhdetta vanhempiinsa?

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja