Kotitalousvähennys on tehoton tapa lisätä työllisyyttä tai puuttua veronkiertoon, käy ilmi vähennyksen vaikutuksia selvittäneestä tutkimuksesta.
Tuki myös kohdistuu erityisesti hyvätuloisille, todetaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tutkimuksessa.
Tutkimuksen perusteella kotitalousvähennys näyttää lähinnä hyödyttävän kuluttajia, jotka olisivat joka tapauksessa ostaneet palveluita.
– Koska palveluita ei kuluteta enemmän, palvelualoilla ei myöskään synny uusia työpaikkoja kotitalousvähennyksen vaikutuksesta, toteaa VATT:n tutkimusprofessori Jarkko Harju tiedotteessa.
Suomessa myönnetään vuosittain kotitalousvähennystä yli 400 miljoonan euron edestä. Hallitus on halunnut selvittää sen vaikutuksia ja ilmaissut aikovansa tarkastella vähennyksen mahdollisia muutoksia kevään puoliväliriihessä.
Hyödyttää isotuloisia, ei juuri vaikuta kulutustottumuksiin
Tutkimuksessa on tarkasteltu laajojen rekisteriaineistojen avulla sitä, miten kotitalousvähennysjärjestelmän muutokset vaikuttavat palveluiden kysyntään Suomessa ja Ruotsissa. Tutkimuksesta selviää, että kotitalousvähennyksen käyttöönotto tai sen laajentaminen eivät lisänneet palveluiden kulutusta.
Kotitalousvähennyksen muutokset eivät siis juurikaan vaikuta kulutustottumuksiin.
– Tutkimuksemme perusteella kuluttajat eivät ole kovin herkkiä hintojen muutoksille palveluita kuluttaessaan. Tulos on yhtenevä aiempien tutkimusten kanssa, joissa tutkittiin palveluiden alennettujen arvonlisäverokantojen vaikutuksia kysyntään, kertoo tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen Palkansaajien tutkimuslaitokselta.