Hallituksen toteuttamat leikkaukset työttömyysturvaan, yleiseen asumistukeen ja toimeentulotukeen iskevät yksityisten palvelualojen työntekijöiden toimeentuloon.
Palvelualojen ammattiliiton PAMin ja tutkimuslaitos Laboren rahoittaman selvityksen mukaan palvelualoilla työskentelevistä noin neljänneksellä käytettävissä olevat tulot laskivat Petteri Orpon (kok.) hallituksen leikkausten takia.
Eniten kärsivät osa-aikatyötä tekevät.
Tuloksista nähdään, että palvelualojen työntekijät köyhtyvät koko palkansaajaväestöön verrattuna.
– Ostovoiman heikkeneminen kasautuu pienituloisille ja osa-aikaisille erityisesti, Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölä sanoi tiedotustilaisuudessa.
Yksityisten palvelualojen ammattiryhmiä ovat esimerkiksi myyjät, siivoojat ja ravintolatyöntekijät.
Labore käytti analyysissä SISU-mikrosimulointimallia, jossa lasketaan eri uudistuksen yhteisvaikutus eri ihmisryhmiin. Kyseessä on mallinnus, sillä vielä ei ole olemassa tilastoja toteutuneista vaikutuksista.
Lisäksi tehtiin kuvailevia tilastoanalyysejä Tilastokeskuksen tulorekisteriaineistoilla ja Kelan toimeentulotukitilastoilla, ja tulokset olivat yhtenevät.
Muutokset työttömyysturvaan, yleiseen asumistukeen ja perustoimeentulotukeen tulivat voimaan viime vuonna ja tämän vuoden alussa.
Osa-aikatyötä vastoin toiveita
Tuloksista voidaan päätellä, että leikkausten jälkeen entistä harvempi palvelualojen työntekijä sai asumistukea.
Laboren laskelmien mukaan asumistuen saajien määrä laski noin 40 prosenttia. Asumistuen suuruus sitä saavilla laski noin kolmanneksella.
Asumistuen lasku aiheuttaa ahdinkoa erityisesti isoissa kaupungeissa asuville palvelualojen työntekijöille.
Myös työttömyysturvan saajien osuus laski muutosten jälkeen, mutta paljon asumistukea vähemmän.
Soviteltua työttömyysetuutta saaneiden joukossa käytettävissä olevat tulot laskivat selvityksessä enemmän kuin muissa ryhmissä yksityisten palvelualojen sisällä.
Soviteltua työttömyysetuutta voi saada esimerkiksi osin lomautettuna oleva tai osa-aikatyötä tekevä, jos kokoaikatyötä ei ole tarjolla.
PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo, että palvelualoilla osa-aikatyötä tehdään usein vastoin työntekijän toivetta. Aloilla osa-aikatyö on yleistä.
– Aikaisemminkin kuultiin niitä puheenvuoroja, että menkää töihin. Mutta kun ei se ole ihmisen oma valinta, ei siellä ole (kokoaikaisia) töitä tarjolla, Rönni-Sällinen sanoi tiedotustilaisuudessa.
Nyyssölän mukaan naiset tekevät palvelualoilla miehiä useammin osa-aikatyötä ja työskentelevät matalapalkkaisissa tehtävissä, minkä vuoksi he kantavat uudistuksista myös suhteellisesti suurimman taakan.
Kokoaikatyötä tekeville vaikutukset jäävät vähäisiksi.
Veroale ei pelasta
Selvityksessä laskettiin, etteivät hallituksen kevennykset ansiotuloveroon juurikaan kompensoi leikkausten vaikutusta.
– Ehdotetut verokevennykset kohdistuvat aika heikosti niille ryhmille, joiden tulot laskevat eniten, Nyyssölä sanoo.
Laskelmien perusteella toimeentulotuen tarpeen määrä kasvaa. Selvityksessä ei kuitenkaan saatu tietoa siitä, että ovatko leikkauksista kärsineet hakeneet toimeentulotukea ja onko heille sitä myönnetty.
Toimeentulotuki on tarkoitettu viimesijaiseksi tueksi, ja käytännössä esimerkiksi säästöt pitää käyttää ennen toimeentulotuen myöntämistä.
Myös osa-aikaisille korvaus lisätyöstä
Rönni-Sällinen näkee, että osa-aikatyöntekijöitä on rangaistu sosiaaliturvan leikkauksilla, vaikka katse pitäisi kääntää työnantajiin.
PAM haluaa, että työnantajiin kohdistettaisiin toimenpiteitä, jotka kannustaisivat heitä miettimään työjärjestelyjä niin, että työntekijöille tarjottaisiin kokoaikatyötä. PAMin mielestä osa-aikatyön teettämiselle pitäisi vaatia työnantajalta perusteltu syy.
Lisäksi osa-aikaisille työntekijöille pitäisi PAMin mukaan maksaa ylityökorvauksen kaltainen lisätyökorvaus, jos he tekevät työtä yli työsopimuksensa tuntimäärän.
– Se kannustaisi työnantajia räätälöimään ja miettimään työvuoroja niin, että tarjottaisiin oikeasti kokoaikatyötä, ja toisaalta vähintäänkin tehtäisiin työsopimustunnit sellaisiksi, että lisätyötä ei syntyisi.
Tämä tarkoittaisi sitä, että työsopimukseen kirjattujen tuntien määrä vastaisi paremmin toteutuneita työtunteja.
– Eli ne olisivat faktisia tunteja, mitä oikeasti teetetään, eikä kikkailtaisi jatkuvalla joustolla ja lisätyön tekemisellä.
PAM vaatii suojaosien palauttamista työttömyystukeen ja asumisturvaan. Se mahdollistaisi pienten keikkatöiden tekemisen ilman, että niistä saadut tulot leikkaavat työttömyyspäivärahaa.