Kotitalousvähennys tuo tutkitusti niukasti hyötyjä ja syö veroja – näin oikeusministeri puolustaa korotuksia

2:10
Tuore tutkimus kumoaa kotitalousvähennyksen hyödyt – ei lisää työllisyyttä.

Kaksivuotinen työllisyyskokeilu maksaisi VM:n arvion mukaan noin 92 miljoonaa euroa.

Kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön ostamisesta sekä öljylämmityksestä luopumisesta tulee ihmisille selvästi edullisempaa joksikin aikaa, mikäli hallitus toteuttaa puoliväliriihen linjauksensa kotitalousvähennyksen muutoksista sellaisinaan.

Riihessä päätettiin, että öljylämmityksen vaihtamista muihin lämmitysmuotoihin tuetaan vähennyksen kautta. Lisäksi syksyn budjettiriihessä tehdään päätös siitä, käynnistetäänkö kaksi vuotta kestävä kokeilu, jossa kotitalousvähennystä korotetaan selvästi muuten kuin remonttitöiden osalta.

–  Kokeilun halutaan kertovan siitä, onko sillä vaikutusta työllistämiseen, että kotitalousvähennystä nostetaan ja tehdään siitä houkuttelevampi. Juuri tällä alalla on aika paljonkin syntynyt aikaisemmin pienyrittäjyyttä ja yrityksiä, jotka myyvät palvelunsa kotitalouksiin, kertoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) STT:lle.

Hintalapuksi öljylämmityksestä luopumisen tuelle on arvioitu noin 8 miljoonaa euroa vuodessa, ja sitä voisi saada vuosina 2022–2027. Työllisyyskokeilun taas on valtiovarainministeriössä arvioitu maksavan suoraan 46 miljoonaa euroa vuodessa eli 92 miljoonaa koko kokeilun aikana, kertoo vero-osaston osastopäällikkö Terhi Järvikare.

Kotitalousvähennyksen kokonaismääräksi vuodelta 2021 on arvioitu 380 miljoonaa euroa.

Työllisyysvaikutuksia ei aiemmin löytynyt

Hallituksen pohdintoja kotitalousvähennyksen korotuksista kehuttiin eri etujärjestöissä Veronmaksajien keskusliitosta Suomen Yrittäjiin. Kommenteissa vilahtelivat perusteet siitä, että kotitalousvähennys lisäisi työllisyyttä ja kitkisi harmaata taloutta.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ei kuitenkaan löytänyt tammikuussa julkaistussa tutkimuksessaan todisteita siitä, että kotitalousvähennyksen käyttöönotto olisi saanut aikaan kumpaakaan Suomessa ja Ruotsissa. Havaitut hyödyt jäivät vähäisiksi, mutta vähennys söi runsaasti verotuloja.

–  Siksi kotitalousvähennysjärjestelmä ei ole tämänkaltaisen kustannus-hyöty -analyysin perusteella kovinkaan tehokas järjestelmä, tutkimusraportissa sanotaan.

Tutkimuksessa käytetyt aineistot painottuivat vuosiin 2006–2014. Onko siis jotain syytä uskoa, että tästä työllisyyskokeilusta saataisiin erilaisia tuloksia?

Henrikssonin mukaan nyt eletään eri aikaa ja olosuhteet ovat muuttuneet, ja tutkimuksen ajanjaksolle mahtui muun muassa vuonna 2008 alkanut finanssikriisi.

–  Minä uskon, että kannattaa nyt konkreettisella kokeilulla yrittää saada ajantasainen ja ajanmukainen tieto. Ainakin minä olen nähnyt monta pienyrittäjää, jotka saavat elantonsa siitä, että he tekevät työtä ihmisten kodeissa, ja siinä kotitalousvähennys on keskeisessä roolissa, Henriksson sanoo.

–  Koronakriisin jälkeen on aivan uusi tilanne, jolloin meidän on myös yritettävä löytää uusia keinoja työllistää ihmisiä ja saada kasvua aikaiseksi. Pitää olla rohkeutta kokeilla erilaisia asioita.

Juttua korjattu 30.4.2021 kello 23.12: Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimus julkaistiin tämän vuoden tammikuussa, ei kaksi vuotta sitten.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja