Kotitalousvähennyksen vaikutukset kokonaistyöllisyyteen tai -yrittäjyyteen ovat pienemmät kuin siihen yksittäiseen alaan, mitä on tuettu. Näin arvioi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin tutkija Aliisa Koivisto.
– Jos kuluttajat ostavat enemmän esimerkiksi siivouspalveluita sen tultua halvemmaksi, on se kuitenkin pois muusta kuluttamisesta tai säästämisestä, hän sanoo.
Koivisto toppuuttelee huolia, joiden mukaan hallituksen kaavailema kotitalousvähennyksen leikkaus heikentäisi työllisyyttä ja olisi myrkkyä yrittäjyydelle.
– Tämä suhteellisen pieni leikkaus ei ole mikään radikaali kotitalousvähennyksen historiassa, enkä siksi hätäilisi.
Hänen mukaansa kotitalousvähennystä on sen olemassaolon aikana muutettu melkein kolmen tai neljän vuoden välein. Varsinkaan pimeän työn lisääntymisestä ei tutkijan mielestä tarvitse huolestua.
– Kotitalousvähennys ei poistu mihinkään, vaikka se vähän pienenisikin. Näkisin, että niin kauan kun on jonkinlainen vähennys, kuluttaja haluaa kuitin ja työ raportoidaan verottajalle.
Koiviston mukaan kotitalousvähennystä on tutkittu varsin vähän siihen nähden, että se on ollut käytössä nykymuotoisena vuodesta 2001 lähtien.
– Meillä on VATTissa hanke käynnissä, mutta vielä ei ole olemassa mitään sellaista todistusaineistoa, että se olisi suuresti vaikkapa kasvattanut työllisyyttä.
Hallitus tuskin peruu leikkausta
Kotitalousvähennys voi pienentyä jo vuodenvaihteessa. Aikataulusta päätetään syksyn budjettiriihessä, viestitti valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) STT:lle lomaltaan. Hallituksella ei ole aikeita perua leikkausta, vaikka sitä on esimerkiksi kokoomuksen riveistä esitetty.