– Tämä on huono idea. En ihan ymmärrä mitä sillä loppupeleissä haetaan, sehän luo monilla toimialoilla työlle kysyntää, kommentoi Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen seuraavan hallituksen suunnitelmia kotitalousvähennyksen muuttamiseksi.
Hallituksen eilen julkistetun ohjelman mukaan kotitalousvähennyksen osuutta työkorvauksissa lasketaan 40 prosenttiin ja palkoissa 15 prosenttiin. Lisäksi kotitalousvähennyksen enimmäismäärää alennetaan 2 250 euroon. Nykyisin kotitalousvähennys on 50 prosenttia työn hinnasta ja 20 prosenttia palkoista, kuitenkin enintään 2 400 euroa vuodessa. Omavastuu on sata euroa.
Hallitus on laskenut, että muutos lisää verotuottoja vuositasolla noin 95 miljoonaa euroa. Kuismanen ei tätä väitettä osta, vaan huomauttaa ristiriidasta hallituksen omien työllistämistavoitteiden kanssa.
– Monilla toimialoilla vähennyksellä on hyvä työllistävä vaikutus. On selvää, että esimerkiksi siivouspalvelu- ja korjausrakentamisalalla toimivissa yrityksissä kotitalousvähennys lisää kysyntää ja samalla mahdollistaa töitä suorittavaan portaaseen, kuten vaikka siivoukseen tai kodin ja vapaa-ajan asuntojen parannustöihin.
"Olisi pitänyt ennemminkin laajentaa"
Kotitalousvähennystä voi saada kotona tai vapaa-ajan asunnolla teetetystä työstä kuten siivouksesta, remontoinnista tai lastenhoidosta.
– On vaikea nähdä kotitalousvähennyksessä mitään haittapuolia. Sitä oltaisiin voitu pikemminkin laajentaa. Vähennys on ollut erittäin hyvä keino harmaan talouden kitkennässä, eli sen myötä kiinnostus remontti-Reiskan tai siivoojan palkkaamiseen kirjanpidon ohi on vähentynyt.
Ohjelman sisältöä on pyöritelty nyt julkisuudessa muutaman päivän ajan, mutta jo nyt se on Kuismasen mukaan ehtinyt herättää epävarmuutta yrittäjien keskuudessa.
– Kommenttia on jäsenistöstä tullut, että tämä ei ole oikeansuuntainen liike ja heidän näkökulmastaan katsottuna vaikutus on selvästi negatiivinen.
Muutos saattaa aiheuttaa kysyntäpiikin loppuvuodelle
Lähestyvän muutoksen vuoksi loppuvuodelle mahdollisesti tulevaa myyntipiikkiäkään Kuismanen ei pidä hyvänä asiana, vaan peräänkuuluttaa pysyvyyttä.
– Näiden järjestelmien muutoksissa kaikkein tärkeintä on pitkän aikavälin luotettavuus. Ei se yrityksillekään ole hyvä, että tulee hirveä myyntipiikki johonkin yhteen kohtaan ja sen jälkeen tilanne rauhoittuu.
Myös muutoksen perustelut närästävät yrittäjien keskuudessa.
– Veroparametrien siirtely edestakaisin on huonoa veropolitiikkaa ja varsinkin jos sen taustalla on ideologisia tekijöitä. Tästä paistaa läpi yritys tasata tuloja, mutta eihän kotitalousvähennys ole siihen tarkoitukseen mitenkään optimaalinen väline.