Tutkijoilla kiire Itämeren kaasuputken kanssa

- Etenemme melkein kävelyvauhdilla joten Venäjälle on pitkä matka, sanoo johtaja Ola Oskarsson tutkimusyhtiö MTT:stä. Venäläis-saksalais-hollantilaisen kaasuputkiyhtiö Nord Streamin tutkijat painavat pitkää päivää: 1200 kilometriä pitkä kaasuputken meriosuus kartoitetaan kolmella eri mittalaitteistolla ja kolmella laivalla kaikkien mahdollisten esteiden löytämiseksi ennen putken rakennustöiden aloittamista.

Laivat kävivät esittäytymässä Helsingissä tänään.

Niiden tärkeimmissä hyteissä on läjäpäin näyttöjä ja muita laitteita. - Teemme merenpohjan tarkkuuskuvausta kameralla sekä magneettisilla havaintolaitteilla jotka löytävät jopa yksittäisen rautapultin, kertoo Bob Pirie Pollux-laivalta.

- Ostoskärryt ovat ehkä kiintoisinta mitä olemme löytäneet, sanoo projekti-insinööri Simon Bonnell. - Pesukoneita, muita kodinkoneita, putken- ja kaapelinpätkiä, mutta myös muutama sota-ajalta peräisin oleva esine kuten kaksi miinanlaskutuolia, hän jatkaa.

Lisäksi käytössä on kolmiulotteista kuvaa suoltava sivuskanneri ja merenpohjan geologista rakennetta tutkaava luotain. Arviolta 60 prosenttia putkilinjasta on käyty tässä viimeisimmässä kartoituksessa läpi, jäljellä on alue Helsingin edustalta Ahvenanmerelle sekä Saksan rannikon osuus.

- Suomenlahden pohja on hankala: se on matalaa, siinä on paljon kalliota mutta myös jyrkkäreunaisia kuoppia sekä pehmeää ainesta väillä. Ruotsin talousvesillä pohjassa on paljon jääkauden aikaisia syviä uurteita. Nämä ovat rakentajille haasteita, eri puolilla maailmaa pohjia tutkinut Bonnell kuvaa.

Kaasuputkikaksikon reitti on 15 metriä leveä, mutta teräsputket ovat hyvin vankkoja joten niitä ei voi juuri taivutella. Hankalissa kohdissa, kuten kahden kallion välisen pehmeän osuuden ylityksessä, putki pitää tukea joko rakentamalla sorakeko tai tukijalka. Juuri tämän rakentamisen pelätään sekoittavan pohjaa niin että ympäristö kärsii. Nord Stream on vakuuttanut tekevänsä kaiken jotta haitoilta vältytään.

Kaasuputkien rakentaminen alkaa kun kaikki Venäjän, Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Saksan ympäristövaikutusarviot on tehty ja lupamenettelyt läpikäyty. Sekä EU että Venäjä, presidentti Vladimir Putinia myöten, ovat määritelleet putken prioriteetiksi, joten on epätodennäköistä että hanke keskeytyy.