Arkeologiryhmä uskoo, että Homo sapiensin "serkku" osasi käyttää tulta ruuanlaittoon jo yli 200 000.
Eteläafrikkalaisessa Witwatersrandin yliopistossa työskentelevä arkeologi Lee Berger kollegoineen väittää, että tulenteon taidon osasi erittäin "alkeellinen” edeltäjämme ihmisten suvussa, yli 200 000 vuotta sitten elänyt Homo naledi.
Arkeologien mukaan tulta käytettiin jo tuolloin sekä ruoanlaittoon että valaistukseen.
Tutkijat ovat esitelleet tutkimustaan aiheesta tieteellisessä konferenssissa 1. joulukuuta, mutta tieteellinen artikkeli siitä ei ole vielä ilmestynyt.
Siksi väitteeseen on suhtauduttava vielä hieman varovaisemmin kuin jos tiedeyhteisö olisi laajasti päässyt kommentoimaan vertaisarvioitua artikkelia, New Scientistin haastattelema asiantuntija huomauttaa.
Homo naledilla oli simpanssimainen kallo ja nykyihmiseen verrattuna varsin pienet aivot: vain noin kolmanneksen siitä mitä meillä. Tähän saakka on uskottu, että vain suuriaivoiset ihmislajit, kuten nykyihminen ja neandertalinihminen, osasivat hyödyntää tulta omiin tarpeisiinsa. Siksi tulenkäytön osoittautuminen todeksi tällä lajilla olisi merkittävä tieteellinen löytö.
– Meillä on massiivinen todistusaineisto. Se on kaikkialla. Suuria puuhiilimöykkyjä, tuhansia poltettuja luita, valtavia tulisijoja ja muovailtua savea, Lee Berger sanoo New Scientistille.
H. naledi löydettiin 2013 eteläafrikkalaisesta Rising Star -luolastosta. Kaksi luolaharrastajaa onnistui tuolloin pääsemään luolaston muutamaan aiemmin tuntemattomaan luolaan, jonne johti vain hyvin kapea käytävä. Luolan lattialla oli tuhansittain fossiloituneita luita.
Vuonna 2015 havaittiin, että kyseessä on ennen tuntematon ihmislaji.
Lajin yksilöiden keskipituus oli 144 senttimetrin luokkaa ja keskipaino noin 40 kilogrammaa. H. naledi on erikoinen sekoitus ”primitiivisempiä” ihmisapinamaisia sekä inhimillisiä piirteitä: sen hartiat muistuttavat ihmisapinoiden vastaavia, aivot ovat vain hieman suuremmat kuin simpanssilla ja hampaisto Bergerin mukaan ”muistuttaa jotain miljoonia vuosia vanhaa”.
Vuonna 2017 tehty ajoitus osoitti lajin eläneen 230 000–330 000 vuotta sitten. Se on voinut siis elää samanaikaisesti myös nykyihmisen kanssa. Nykyihminen kehittyi Afrikassa noin 300 000 vuotta sitten. H. naledi -yksilöt eivät siis ole meidän esivanhempiamme, vaan kyseessä on muinainen "serkku”.
2010-luvun puolella vain 47 nykyihmistä – kaikki pienikokoisia – saattoi vierailla Dinaledin luolassa, josta lajin jäänteitä on löydetty. Sinne päästäkseen on esimerkiksi päästävä läpi yhdestä kohtaa vain 17,5 senttimetriä leveästä raosta.
Professori riskeerasi elämänsä tutkimuksen vuoksi
Tämän vuoden elokuussa 188-senttinen Berger päätti ottaa riskin ja laihdutti 25 kiloa päästäkseen luolaston itselleen ennen saavuttamattomiin osiin. Hän kertoo tienneensä siitäkin riskistä, ettei pääsisikään enää ulos, kun on kerran päässyt sisään, ja sanoo melkein kuolleensa paluumatkalla.
Perillä Dinaledi-luolassa hän kuitenkin näki hiiltyneitä alueita ja noenkappaleita kivien pinnalla. Koko luolan katto oli palanut ja mustunut.
Samaan aikaan, kun Berger tutki luolaa, hänen kollegansa Keneiloe Molopyane löysi pienen tulisijan, jossa oli palaneita antiloopin luita. Sitten hän löysi sen vierestä suuremman tulisijan. Lesedi-nimisestä luolasta Berger puolestaan löysi palaneita kiviä, tuhkaa ja poltettuja luita.
Nykyisen Kenian alueella ihmisen suvun lajien on arvioitu osaavan käsitellä tulta jo 1,5 miljoonaa vuotta sitten. Kyseessä on kuitenkin aina arveltu olevan suuriaivoiset lajit, kuten Homo erectus.
Homo naledi vaikuttaa osanneen käyttää luolaston ”huoneita” eri tavoin. Joissakin on jäänteitä ruoanlaitosta, toisiin luoliin taas raahattiin omat vainajat. Berger uskoo, että vainajien vieminen ”ruumishuoneisiin” olisi ollut luolastossa mahdotonta ilman valaistusta, joka hoitui hänen mukaansa tietenkin tulella.