Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Saksasta löydetyt muinaisapinan luut saattavat mullistaa ihmisten kehityshistorian: "Tämä monimutkaistaa asioita"

Kuukauden ikäinen bonobo eli kääpiösimpanssin poikanen saksalaisessa eläintarhassa. Bonoboa pidetään yyhtenä ihmisen lähimpinä sukulaisina.
Kuukauden ikäinen bonobo eli kääpiösimpanssin poikanen saksalaisessa eläintarhassa. Bonoboa pidetään yyhtenä ihmisen lähimpinä sukulaisina.
Julkaistu 10.11.2019 14:45

MTV UUTISET – Pyry-Jukka Peltomäki

Etelä-Saksassa Hammerschieden kaivoksesta on löydetty luita, joiden arvellaan kuuluneen lähes 12 miljoonaa vuotta sitten Saksassa eläneelle apinalle. Apinalle on annettu tieteellinen nimi Danuvius guggenmosi. Asiasta kertoi ensimmäisenä Yle.

Löydetyt luut haastavat vallitsevan teorian, jonka mukaan kahdella jalalla kävely kehittyi vaihtelevien arvioiden mukaan esi-ihmisillä huomattavasti myöhemmin.

Tutkijoiden mielestä nyt löydetyt luut kuuluivat luurankoon, joka liikkui säännöllisesti kahdella jalalla – tämä määrittelevä kyky on ominaista juuri ihmislajeille ja simpansseille, sekä niiden esi-isille.

Kaikki tutkijat eivät kuitenkaan ole valmiita hylkäämään hallitsevia teorioita, sillä vielä ei ole varmuutta mihin kohtaan D. guggenmosi sijoittuu apinoiden evoluutiossa.

Käveli takajaloilla, mutta eli puissa

D. Guggenmosi eli nykyisen Saksan alueella 11,6 miljoonaa vuotta sitten, kertoo tiedelehti Nature.

Löydettyjen luiden perusteella voidaan päätellä, että D. Guggenmosilla oli pitkät kädet, jotka soveltuivat hyvin puissa roikkumiseen. Tietyt piirteet jalkaluissa sekä selkärangassa kuitenkin saattavat tarkoittaa sitä, että esiapina liikkui ihmismäisemmin myös takajaloillaan.

Jos uusi löydös ja siitä johdetut teoriat hyväksytään tiedeyhteisössä, niin tähän asti lähes mysteerinä säilynyt takajaloilla kävelemisen ajoittaminen tarkentunee merkittävästi.

4,4 miljoonaa vuotta vanha Ardipithecus ramidus käveli tiettävästi kahdella jalalla Afrikassa. Niin ikään jotkin lajit, jotka elivät kuusi ja seitsemän miljoonaa vuotta sitten, antavat viitteitä , että ne käyttivät takajalkoja liikkumiseen.

"Monimutkaistaa asioita"

D. guggenmosin perusteella saattaa kuitenkin olla, että kahdella jalalla kulkeminen kehittyi ennen kuin hominit erkaantuivat evoluutiossa kehityslinjasta, johon simpanssit ja bonobot kuuluvat, joka ajoitetaan karkeasti noin seitsemän miljoonaa vuotta menneisyyteen.

– Tämä monimutkaistaa asioita, sillä mikä nyt erottaa hominit, jos ei niiden tavanomainen takajaloilla käveleminen? Tieteellinen tutkimuksemme saattaa aiheuttaa pulmia hominien määrittämiselle, pohtii tutkimuksen toinen tutkija, paleoantropologi Madelaine Böhme Tübingenin yliopistosta.

Juuri Böhme löysi yhdessä Toronton yliopiston tutkijan David Begunin, sekä muiden kollegoiden kanssa useita D. guggenmosin luita, jotka kuuluivat ainakin neljälle eri yksilölle. He löysivät esimerkiksi reisi- ja sääriluita, sekä kyynärvarren ja useita nikama-, käsi- ja jalkaluita.

Erityisesti nikama- ja jalkaluiden perusteella tutkijat päätelevät, että Danuvius guggenmosi liikkui kahdella jalalla. Toisaalta guggenmosin vahvojen käsien perusteella tutkijat päättelevät sen eläneen todennäköisesti puissa ja liikkuneen hyvin omintakeisella tavalla.

Toinenkin, erillinen löydöstutkimus

Muutamaa viikkoa ennen guggenmosi -löydöstä, erillinen tutkijaryhmä johon Begun niin ikään kuului, kuvaili kymmenen miljoonaa vuotta vanhaa lantiota, joka kuului muinaiselle eurooppalaiselle apinalle, tieteelliseltä nimeltään Rudapithecus hungarius.

Lantion ominaisuuksien perusteella silläkin oli pitkä ja taipuisa alaselkä, joten sekin saattoi olla puissa elävä takajalkakulkija.

On siis mahdollista, että nykyiset rystysiinsä nojailevat simpanssit ja gorillat kehittyivät takajaloillaan kulkevista esi-isistä, ja että nykyihminen peri kaksijalkaisuuden D. guggenmosin kaltaisilta eläimiltä.

Vältettävä liian suoria johtopäätöksiä

Espanjalainen paleontologi David Alba kuitenkin varoittaa tekemästä suoraltaan sen johtopäätöksen, että Danuvius guggenmosi olisi kävelytapamme esiaste.

Alban mielestä johtopäätökset ovat vielä liian tarkkoja tai ylitulkintaa, sillä Böhmeltä ja Begunilta puuttuu vielä evolutionaalinen analyysi siitä, onko D. guggenmosi todella sukua homineille.

Tutkimusta vertaisarvioineen antropologin Jeremy DeSilvan mukaan ei olisi viisasta olettaa suoraa periytymistä, sillä D. Guggenmosi on huomattavasti vanhempi, kuin tunnettujen hominien fossiilit. Löytö on hänen mukaansa joka tapauksesa merkittävä siinäkin tapauksessa, ettei löydös liity hominien kehitykseen.

Se saattaa tarkoittaa sitä, että apinoille kehittyi kaksijalkaisuutta useammin kuin kerran.

Lisää aiheesta:

Muinaisen hobittikansan salaisuus selvisi: Mini-ihmisten satojen tuhansien vuosien elo saarella päättyi nopeastiSaksalaislinnan alta tehtiin löytö, joka voi selittää yhden ihmiskunnan suurimmista mysteereistäTutkijoiden mukaan ihmisen pieniaivoinen "serkku" osasi jo 230 000 vuotta sitten valmistaa ruokaa tulellaMerkittävä löydös: Neandertalinihmiset katosivat Euroopasta 16 000 vuotta luultua aiemminFossiilit paljastavat uutta tietoa käärmeiden esi-isistä: Jalalliset käärmeet tepastelivat maapallolla peräti 70 miljoonan vuoden ajanMullistava kallolöytö miljoonien vuosien takaa – ihmisen esivanhempien evoluutiosta tärkeää uutta tietoa
HistoriaIhminenLuonto ja eläimetSaksaUlkomaat

Tuoreimmat aiheesta

Historia
  • Eilen14:55
    Taide

    Historiallinen hetki tallentui videolle New Yorkissa: Näin myytiin kaikkien aikojen kallein maalaus

  • 16.11.22:12
    Teatteri

    Kuolema odotti tuhansia suomalaisia Neuvostoliitossa – näytelmä nostaa esiin vaietun historian

  • 16.11.21:23
    Tutkimustulokset

    Myytti niskaan pudottautuvasta saalistajasta olikin totta: Australiassa eli "lihansyöjäkoala"

  • 15.11.13:38
    Sudan

    "Kun lähdet portista, ruumiit alkavat" – nälkä ja väkivalta ajaa kymmeniä tuhansia pakoon Sudanissa

  • 14.11.20:06
    Vladimir Putin

    Venäjä-tutkija: Putin on pakkomielteinen siitä, mitä hänestä ajatellaan: "Hän on tuhonnut kaikki saavutuksensa"