Saksasta on löytynyt 125 000 vuotta vanha "rasvatehdas". Tutkijat uskovat neandertalinihmisten keittäneen siinä eläinten luita irrottaakseen niistä rasvaa.
Hollantilaisen Leidenin yliopiston tutkijat ovat löytäneet Saksasta Hallen kaupungin eteläpuolelta muinaisen rasvankeittopaikan. Asiasta kertoo Leidenin yliopisto tiedotteessaan.
Kivikautiset ihmiset, jotka asuivat järven rannalla nykyisessä Saksassa, käsittelivät tutkijoiden mukaan järjestelmällisesti eläinten ruhoja saadakseen niistä rasvaa ravinnokseen.
Neandertalilaiset keittivät luita rasvan saamiseksi niin laajamittaisesti, että tutkijat kuvaavat toimintaa "rasvatehtailuksi".
Kuvassa havainnollistetaan rasvatehdasprosessi kokonaisesta ruhosta pieniin luupalasiin.Kindler / LEIZA-Monrepos
Aluetta tutkittiin vuosia
Alankomaalaisarkeologit löysivät rasvatehtaan analysoimalla noin 120 000:tä luunpalaa ja 16 000:ta piikivistä tehtyä työkalua.
Luut ja kiviesineet kaivettiin esiin useiden vuosien aikana Neumark-Nord-nimellä tunnetusta paikasta Keski-Saksasta.
Tutkijat uskovat, että noin 40 000 vuotta sitten sukupuuttoon kuolleet neandertalinihmiset, joiden tiedetään eläneen kyseisellä alueella Saksassa jo 125 000 vuotta sitten, murskasivat runsaasti luuydintä sisältävät luut palasiksi kivivasaroilla ja keittivät niitä sitten useita tunteja irrottaakseen niistä rasvan.
Rasva nousee luita keitettäessä pintaan, ja se voidaan kuoria pois jäähdytyksen jälkeen.
Se, että tätä ennen eläimet oli metsästetty, ruhot kuljetettu tiettyyn paikkaan, ylimääräiset lihat ja luut varastoitu ja rasva sulatettu erityisesti tähän tarkoitukseen varatussa tilassa, kertoo tutkijoiden mukaan siitä, että tuon ajan ihmisten selviytymistaidot olivat hyvin pitkälle kehittyneitä
– Tämä on jälleen yksi seikka, joka todistaa, että neandertalilaiset eivät olleet tyhmiä, tutkimuksen toinen kirjoittaja, Leidenin yliopiston paleoliittisen arkeologian professori Wil Roebroeks kommentoi yhdysvaltalaiselle uutiskanavalle CNN:lle.
Useat muutkin viime vuosikymmeninä tehdyt arkeologiset löydöt ovat osoittaneet neandertalinihmisten olleen älykkäämpiä kuin mielikuvat raakalaismaisista otuksista antavat ymmärtää.
Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että he muun muassa valmistivat lankaa ja liimaa, kaiversivat luita ja luolan seiniä ja kokosivat koruja kotkan kynsistä.
Rasvan merkitys terveydelle ymmärrettiin
Uuden tutkimuksen mukaan saksalaisessa Neumark-Nordissa 300 vuoden ajan asuneet neandertalilaiset ymmärsivät selvästi tuottamansa luurasvan ravintoarvon.
Eläinten lihaksista irrotetut lihapalat sisältävät hyvin vähän rasvaa, joten luut – jotka sisältävät luuydintä ja muuta rasvakudosta myös silloin, kun eläin on aliravittu – olivatkin rasvan kannalta lihaa tärkeämpi resurssi.
Tutkijat havaitsivat, että valtaosa löytöpaikalla olleista jäännöksistä oli peräisin 172 yksittäisestä suuresta eläimestä, kuten hevosista, peuroista sekä nyt jo sukupuuttoon kuolleista alkuhäristä.
Neandertalilaiset valitsivat tutkimuksen mukaan keitettäviksi pisimmät luut, jotka sisälsivät eniten luuydintä.
Lue myös: Tutkimus: Nykyihminen levisi Eurooppaan jo yli 200 000 vuotta sitten
Mausteiksi ripaus tammenterhoa ja luumun aromia
Tutkimuksen tekijöiden mukaan ei ole selvää, miten neandertalilaiset tarkalleen ottaen käsittelivät luita, CNN kertoo.
Muinaisihmiset muotoilivat todennäköisesti astioita tai ruukkuja koivun tuohesta, eläinten nahoista tai muista ruumiinosista, kuten vatsanpeitteistä, täyttivät ne vedellä ja ripustivat nuotion yläpuolelle, Roebroeks sanoo.
Neandertalinihmiset saattoivat nauttia tuottamansa rasvan liemenä, johon oli ehkä lisätty kasveja antamaan makua ja lisäämään liemen ravintoarvoa.
Kaivausten aikana alueelta löydettiin nimittäin myös hasselpähkinän, tammenterhon ja luumun hiiltyneitä jäänteitä.
– He eivät olleet yksinkertaisia metsästäjä-keräilijöitä, jotka vain selviytyivät päivästä toiseen – he olivat mestarillisia suunnittelijoita, jotka osasivat katsoa tulevaisuuteen, organisoida monimutkaisia tehtäviä ja puristaa viimeisetkin kalorit ympäristöstään, tutkimuksessa mukana ollut brittiläisen Readingin yliopiston eläintieteellisen arkeologian vanhempi tutkija Geoff Smith kommentoi CNN:n mukaan.
Aiemmin varhaisin tunnettu esimerkki luurasvan talteenotosta ajoittui 28 000 vuoden taakse, kauan neandertalilaisten katoamisen jälkeen.
Tutkijat raportoivat tutkimuksesta Science Advances -lehdessä viime keskiviikkona.