Kesällä puutarhassa pörräävää kimalaista ei ensinäkemältä arvelisi järin viisaaksi otukseksi, mutta tutkimukset ovat osoittaneet kimalaisten olevan luultua älykkäämpiä. Uudessa tutkimuksessa kimalaiset oppivat monimutkaisia pallopelin sääntöjä.
Kuka olisi uskonut, että kimalaiset ovat näin älykkäitä? Tutkimustulokset luettuasi saatat miettiä kahdesti ennen kuin huidot näitä lentäviä pörriäisiä kauemmas.
Oulun yliopiston, Isossa-Britanniassa sijaitsevan Chesterin yliopiston sekä Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että kimalaiset oppivat valikoimaan pelialustan värisen pallon kahdesta vaihtoehdosta, mutta myös liikuttamaan sen maaliin saadakseen palkinnoksi sokerivettä, Oulun yliopisto kertoo tiedotteessaan. Tutkimus julkaistiin iScience-tiedelehdessä.
Kun tutkijat vaihtoivat peliareenan värin uuteen ja pallovaihtoehtoja oli kolme, kimalaiset osasivat yleistää säännön ja liikuttaa pelialustan värisen pallon maaliin riippuen siitä, mitkä värit ne olivat oppineet aikaisemmin.
Jos kimalaiset oppivat aikaisemmassa vaiheessa liikuttamaan sinisen pallon siniseen maaliin ja punaisen pallon punaiseen maaliin, ne tajusivat yleistyskokeessa liikuttaa keltaisen pallon keltaiseen maaliin. Jos kimalaiset kuitenkin oppivat aiemmassa vaiheessa liikuttamaan keltaisen pallon keltaiseen maaliin ja punaisen punaiseen, ne eivät hoksanneetkaan yleistyskokeessa liikuttaa siniseen maaliin sinistä palloa.
Lue myös: Kimalaisten näkyvä väheneminen poikii huolestuneita yhteydenottoja Sykelle – selvää ei ole, onko vähenemisessä kyse tavallisesta vaihtelusta vai trendistä
"On yllättävää, kuinka monimutkaisia sääntöjä kimalaiset oppivat"
Ihmissilmän havaitseman sinisen on havaittu olevan useissa kimalaispopulaatioissa luontainen suosikkiväri, tiedotteessa kerrotaan. Ihmissilmän havaitsema punainen näyttäytyy kimalaisille puolestaan tummana, joten sitä niiden on vaikeampi havaita. Keltaisen kimalaiset havaitsevat hyvin.
Kimalaiset oppivat valitsemaan pelialustan värisen pallon yleistystehtävässä.Olli Loukola
Tutkimuksessa siis havaittiin kimalaisten oppivan pallokokeessa monimutkaisia sääntöjä, mutta harjoitushistoria vaikuttaa suoritukseen. Tulokset korostavatkin sitä, kuinka paljon koeasetelman valinta voi vaikuttaa johtopäätöksiin koeyksilöiden kognitiivisita kyvyistä. Näkemys kimalaisten älykkyydestä kun voi vaihdella riippuen siitä, mitä koeasetelmaa käytetään.
– On yllättävää, kuinka monimutkaisia sääntöjä kimalaiset oppivat pallonpyöritystehtävässä. Kimalaiset eivät ainoastaan opi käyttämään palloa työkalunaan päästäkseen käsiksi palkintoon, mutta oppivat valitsemaan oikean työkalun kolmesta vaihtoehdosta. Työkalujen käyttöä ja varsinkin kykyä valikoida niitä tilanteen mukaan pidetään eläinmaailmassa korkeamman älykkyyden ilmentäjänä. Vielä hämmästyttävämpää on, kuinka paljon erot harjoituksissa vaikuttavat niiden suoritukseen itse tehtävässä, toteaa tutkimusta johtanut eläinekologian dosentti Olli Loukola, Oulun yliopiston ekologian ja genetiikan tutkimusyksiköstä, tiedotteessa.
Kerroimme jo vuonna 2020 Loukolan ja Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Lotta Kailan vastaavasta oppimiskokeesta kimalaisille. Videolta näet, kuinka kimalaiset suoriutuivat:
0:32
Lue myös: Apollo-papukaija tunnistaa esineitä ja värejä – älykkäällä linnulla suuri somesuosio
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähde: Oulun yliopisto