Kimalaiset ymmärtävät yhteistyön ja tiimityöskentelyn merkityksen, osoittaa tuore suomalaistutkimus.
Puutarhassa hyörivä pörröinen kimalainen on paitsi erinomainen pölyttäjä myös nokkela tiimityöläinen, jos Oulun yliopiston tuoreeseen tutkimukseen on uskominen.
Uusien tutkimustulosten perusteella kimalaiset oppivat työskentelemään yhdessä ratkaistakseen vaativia tehtäviä ja näyttävät ymmärtävän myös parinsa roolin tiimityöskentelyssä.
Lue myös: Ampiainen, mehiläinen, kimalainen – erotatko pörriäiset toisistaan?
Kokeissa kimalaisia opetettiin muun muassa työntämään legopalikkaa yhdessä päästäkseen käsiksi palkintoon.
Aiemmin on ajateltu, että yhteistyökyky on monimutkainen ilmiö, joka on tyypillistä lähinnä isoaivoisilla nisäkkäillä, kuten ihmisillä ja simpansseilla, yliopisto kirjoittaa tiedotteessaan.
– Tulokset viittaavat siihen, että kimalaisilla on kyky tunnistaa ja reagoida kumppaninsa läsnäoloon ja liikkeisiin, mikä on hämmästyttävä osoitus niiden sosiaalisesta älykkyydestä, tutkimusta johtanut eläinekologian dosentti Olli Loukola kertoo tiedotteessa.
Ennen kumppanin saapumista kimalaiset eivät olleet kovin halukkaita työntämään palikkaa ja viivästyttivät ensimmäistä työntöään. Ne työnsivät palikkaa mieluiten, kun tiimikaveri oli läsnä.
Lue myös: Suomen ympäristökeskukselta huojentavia uutisia kimalaisiin liittyen
Kimalaiset, jotka oli koulutettu työntämään palikkaa yksin, eivät osoittaneet vastaavaa käyttäytymistä.
Toisessa kokeessa kimalaiset kävelivät kahden rinnakkaisen, läpinäkyvän tunnelin läpi ja päästäkseen käsiksi palkintoon niiden piti koskettaa ovea tunneleiden päässä yhtä aikaa parinsa kanssa.
Havaittiin, että kimalaiset hidastivat vauhtiaan ja odottivat pariaan ennen oven koskettamista toisin kuin yksin kulkeneet kimalaiset.
Kumppanin kanssa treenatut kimalaiset myös pysähtelivät tunnelissa ja kääntyivät takaisin, jos tiimiparia ei vielä näkynytkään.
Lue myös: Miksi ampiaista ei kannata pelätä ja mikä riepoo mehiläistä? Vinkit ihmisen ja pistävien hyönteisten yhteiseloon
Tulokset viittaavat tiedotteen mukaan siihen, että kimalaisten yhteistyö perustuu sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja että ne ymmärtävät kumppaninsa merkityksen yhteistyössä.
– Tutkimus voi vaikuttaa laajempaan ymmärrykseen eläinten käyttäytymisestä ja evoluutiosta. Se voi myös inspiroida uusia tutkimuksia sosiaalisen älykkyyden ja yhteistyökyvyn kehityksestä eri eläinlajeilla sekä sovelluksista esimerkiksi teknologiaan, robotiikkaan ja lääketieteeseen, Loukola sanoo.
– Parempi ymmärrys eläinten monimutkaisesta käyttäytymisestä ja kyvyistä voi kasvattaa kiinnostusta ympäristönsuojeluun ja eläinten hyvinvoinnin edistämiseen, hän lisää.
Tutkimus julkaistiin arvostetussa Proceedings of the Royal Society B -tiedelehdessä.
Jutun alusta voit katsoa, miten kimalaiset suoriutuivat kokeista, joissa työnnettiin muun muassa legopalikkaa.