Tutkija Olli Loukola on tehnyt merkittävän tieteellisen havainnon työssään kimalaisten kanssa. Ilahtunut ja yllättynyt Loukola oli haaveillut vastaavanlaisesta löydöstä, mutta ei ollut ihan uskaltanut toivoa sellaista.
Viimeiset puolitoista vuotta tutkija Olli Loukola on tutkinut lontoolaisen Queen Maryn yliopistolla kimalaisten käyttäytymistä ja sosiaalista oppimista.
Kimalaisen aivot ovat nuppineulan pään kokoiset, ja arvostetussa Science-tiedejulkaisussa julkaistu Loukolan tutkimus, Bumblebees show cognitive flexibility by improving on an observed complex behavior, osoittaa, että kimalaiset kykenevät monimutkaisiin kognitiivisiin toimiin.
Tutkimuksen mukaan kimalaiset eivät ainoastaan opi käyttämään työkaluja, vaan kykenevät myös parantamaan opittua käytöstään.
– Se, että kimalaiset pystyivät parantamaan toimintaansa näkemänsä perusteella, oli odottamaton tulos, Loukola kertoo innoissaan tutkimustuloksista.
Loukola kertoo haaveilleensa vastaavanlaisesta löydöstä mutta ei uskaltanut toivoa sellaista. Tulos oli siis jonkinasteinen iloinen yllätys myös 35-vuotiaalle tutkijalle.
Tutkimuksen alkuperäinen idea oli tutkia, kykenevätkö hyönteiset oppimaan työkalun käytön. Työkalun käyttöä pidetään yleisesti indikaattorina älykkyydestä.
– Testasin erilaisia objektiiveja, ja päädyin pallon liikutteluun. Pitää testata jotain, joka on täysin uutta eläimille. Alunperin tutkimusobjektiksi kokeiltiin muun muassa paperin paloja, mutta ne osoittautuivat liian kevyiksi.