Tutkija: Suomalainen maahanmuuttopolitiikka ei Ruotsia onnistuneempaa

– Suomessa maahanmuuttajien määrä muuhun väestöön ei ole kasvanut niin suureksi kuin Ruotsissa. Integraation ongelmat eivät ole täällä ehtineet kasvaa niin suuriksi, Puuronen toteaa.

Ruotsalaista yhteiskuntaa on asiantuntijapiireissä moitittu ylisuojelevaksi kansankodiksi, joka ei hienovaraisuuden vuoksi tohdi puuttua siirtolaisten ongelmiin. Vesa Puuronen ei tätä arviota allekirjoita. Hänen mukaansa ruotsalainen yhteiskunta on epäonnistunut kotouttamispolitiikassa, koska maahanmuuttajien kouluttaminen ja työllistäminen eivät ole onnistuneet. Myös rasismi estää sulautumista yhteiskuntaan.

– En ole tavannut sellaisia tutkimuksia, joissa olisi osoitettu Suomen maahanmuuttopolitiikan olevan onnistuneempaa kuin Ruotsissakaan.

Samat ongelmat

Puurosen mukaan Suomella ja Ruotsilla on samankaltainen maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikka. Puuronen muistuttaa, että niin Tukholmassa kuin Helsingissäkin kaupungin asuntopolitiikkaa ohjaa kaupungin päätöksentekijöiden päätökset. Esimerkiksi Helsingissä ja Turussa etnisiä yhteisöjä kerätään samoihin paikkoihin.

– Meilläkin on jonkun verran asuinalueita, esimerkiksi Helsingissä ja Turussa, joissa on paljon maahanmuuttaja-asukkaita. Heillä on melko korkea työttömyysprosentti, heihin kohdistuu rasismia ja heillä on tunne siitä, että heidät on jätetty tai sysätty suomalaisen valtayhteiskunnan ulkopuolelle niin fyysisesti ja sosiaalisesti kuin kulttuurisestikin. Siitähän voisi syntyä Tukholman kaltaista toimintaa, Puuronen arvioi.

– Asuntopoliittisilla päätöksillä maahanmuuttajavoittoisia asuinalueita synnytetään, vaikka sitä ei haluta myöntää.

Länsinaapurilla on Suomea pidemmät perinteet maahanmuutolla ja samalla myös rasismilla. Ruotsissa maahanmuuttajia vastaan on toiminut enemmän tai vähemmän järjestäytyneitä skinhead- ja natsiryhmiä ja valtion korkeammalla taholla on maahanmuuttovastainen puolue Ruotsidemokraatit, jotka saivat vuonna 2010 edustajiaan Ruotsin valtiopäiville.

Suomessakin yhteenottoja ja maahanmuuttovastaisia ryhmiä on ollut, muttei siinä määrin kuin naapurimaassa.

– Voi olla, ettei Suomessa ole niin paljoa viharyhmiä. Se voi edesauttaa sitä, ettei voimakkaita vastakkainasetteluja synny, tutkija Vesa Puuronen arvioi.

Viharyhmien vähyys ja hyvä koulutus estävät mellakointia Suomessa