Suomen tulee ennallistaa yli miljoona hehtaaria soita, mutta sitä ei kannata tehdä turhaan. Tutkimus osoittaa soiden alkavan muistuttaa osin luonnontilaisia noin kymmenessä vuodessa.
Ennallistettujen turvemaiden lämpötila ja heijastavuus alkavat muistuttaa luonnontilaisia soita noin kymmenessä vuodessa, selviää Aalto-yliopiston vetämästä kansainvälisestä tutkimuksesta.
Tutkijaryhmä analysoi ennallistettujen soiden tilaa yli 20 vuoden ajalta satelliittikuvien pohjalta.
Suomen pinta-alasta soita on noin kolmasosa, lähes kymmenen miljoonaa hehtaaria ja niistä on ojitettu noin puolet. Suomessa soita ojitettiin metsänkasvatusta varten voimakkaimmin 60–70-luvulla.
Soiden ojituksessa turve kuivuu ja siihen varastoitunut hiili vapautuu ilmakehään. Ojitetut turvemaat aiheuttavatkin arviolta noin viisi prosenttia globaaleista kasvihuonepäästöistä.
Soiden ennallistamisella vaikutetaan myönteisesti esimerkiksi luonnon monimuotoisuuteen, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja vesistöjen tilaan, Luonnonvarakeskuksen (Luke) professori Anne Tolvanen kertoo STT:lle.
Lue myös: Luontopaneelin puheenjohtaja arvostelee päättäjiä lyhytnäköisyydestä luontokadon suhteen – "Eivät osaa selvästi keskittyä oikeisiin asioihin"
Kasvillisuus palautuu hitaasti
Tutkimuksessa tarkasteltiin 72:ta aluetta Suomesta, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Britanniasta, Kanadasta ja Yhdysvalloista.
Tarkasteltavana oli puustoisia ja avoimia soita, turpeennostoalueita sekä maanviljelystä varten ojitettuja turvealoja.
Tutkijaryhmä tarkasteli satelliittiaineistojen pohjalta lämpötilan ja heijastavuuden lisäksi soiden kasvillisuutta.
Tutkimusta johtaneen Aalto-yliopiston professori Miina Rautiainen kertoo STT:lle kaikkien kolmen tekijän tarjoavan tärkeää tietoa ennallistettujen soiden tilasta.
Ennallistamisen vaikutukset kasvillisuuteen eivät olleet yhtä nopeita kuin lämpötiloihin ja heijastavuuteen, sillä 20 vuoden tarkastelujakson aikana kasvillisuus ei ollut vielä palautunut luonnontilaisen suon kaltaiseksi.
Ennallistamisessa suoalueelta poistetaan yleensä ensin puusto, joka haihduttaa ja laskee pohjavettä. Sen jälkeen tukitaan ojat, jotta pohjavesi lähtee nousemaan suon pinnalle.
Tämän jälkeen maaperän hajoamisprosessit ja suokasvillisuuden palautuminen käynnistyvät pikkuhiljaa.
Ennallistamista voidaan tehdä myös passiivisesti, jolloin ojitetuille soille ei tehdä mitään, vaan niiden annetaan vain palautua.
Lue myös: Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon 2030 mennessä – hallituksella alkaa olla kiire
Tulee koskemaan myös yksityismaita
Ojituksen myötä esimerkiksi suolajit ovat lähteneet taantumaan ja monet lajit ovat uhanalaistuneet. Ennallistaminen voi palauttaa suoalueille luonnostaan kuuluvia lajeja.
Soiden ennallistamisen ilmastovaikutus puolestaan riippuu tarkastelujakson pituudesta.
– Lyhyellä tähtäimellä soiden ennallistaminen käytännössä kiihdyttää ilmastonmuutosta, koska metaani lähtee maaperästä nousemaan. Kuitenkin pitkällä aikavälillä suot ovat hiilinielu, jonne hiili varastoituu tuhansien vuosien ajan ja on siten pois ilmakehästä, Tolvanen sanoo.
Ennallistamisella on lisäksi merkittävä vaikutus vesistöjen rehevöitymisen vähentämiseen, sillä suot ovat veden puhdistajia.
EU:n viime vuonna hyväksymän ennallistamisasetuksen mukaan 30 prosenttia taantuneista luontotyypeistä pitää ennallistaa vuoteen 2030 mennessä.
Tulevana syksynä luodaan kansalliset ennallistamistavoitteet ja lopullinen suunnitelma valmistuu ensi vuoden aikana. Suomessa ennallistaminen tulee koskemaan suuria pinta-aloja.
Tolvasen mukaan kyse tulee olemaan monista miljoonista ennallistettavista hehtaareista.
Soiden ennallistamista on tehty tähän asti pääosin valtion mailla, mutta nyt ennallistaminen tulee koskemaan tavalla tai toisella myös yksityismaita, Tolvanen arvioi.