Ruotsissa sosiaalinen eriytyminen on Suomea pahempaa: "Malmön ongelmat johtuvat huono-osaisuuden keskittymisestä ja epäonnistuneesta asuntopolitiikasta"

15:42
Huomenta Suomessa keskusteltiin Ruotsin Malmön ongelmista ja miten alueiden eriytyminen ratkaistaan.

Malmön väkivaltarikostilastot ovat rumaa luettavaa viimeisiltä vuosilta. Yli viisikymmentä räjähdystä pahimpina vuosina ja kymmeniä ampumistapauksia, joissa on kuollut ja loukkaantunut useita kymmeniä ihmisiä. Suomalaisasiantuntijoiden mukaan ongelmat muodostuvat monien asioiden summasta. Syyksi voidaan luetella syrjäytymisen ja työttömyyden keskittyminen tietyille alueella.

Krp:n rikosylikomisario Christer Ahlgrenin mukaan esimerkiksi tietynlainen turvapaikanhakijoiden ryhmä on sysätty alueelle, jolloin ongelmat korostuvat entisestään.

– Pääsyy on varmaankin, että tietyille alueille on otettu paljon turvapaikanhakijoita. Sinne on muodostunut tietynlaisia klaaneja ja jengiytymistä, eikä olennaista pohjatyötä ole onnistuttu tekemään, Ahlgren kertoo.

Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen apulaisprofessorin Venla Berneliuksen mukaan juurisyyt ovat yhteiskunnallisessa epätasa-arvossa. Bernelius painottaa koulujärjestelmän tärkeyttä.

– Koulujen välinen eriytyminen on hyvin rajua Ruotsissa ja se lähti kasvamaan 1990-luvulla. Nimenomaan oppilaiden taustat koulujen välillä ovat kovasti eriytyneitä. Sen myötä tulevaisuuden näkymien eriytyminen kasvaa aika suureksi koulujen välillä. Toinen syy on asuinalueiden välisten erojen erittäin jyrkkä luonne Suomeen verrattuna.

Kotona otettava vastuuta nuorista

Ahlgren muistuttaa, että kotien pitäisi ottaa enemmän vastuuta nuoristaan.

– Kotona ei pystytä huolehtimaan, mitä se nuori tekee. Se vastuu on helposti siirretty Suomessakin koulujen vastuulle. Onko kouluilla ja opettajilla virtaa ja työkaluja olla auktoriteettina niille nuorille, jotka haastavat sitä. Jos auktoriteetin puute vaivaa kouluissa, niin kyllä se sitten vaivaa jossain muuallakin. Jossain vaiheessa mikään auktoriteetti ei tunne millään nuorella miltään, Ahlgren pohtii.

Eriytyminen eli segrekaatio tarkoittaa erilaisten sosiaalisten ryhmien eriytymistä toisistaan eri alueille. Berneliuksen mukaan ilmiön voi havaita myös Suomessa.

– Kyllä suomalaisissakin kaupungeissa sosiaaliset erot ovat kasvaneet. Yksilötasolla asiasta ei voi saada tarkkaa tietoa. Lapsilla voi olla hyvinkin erilaisia polkuja riippumatta siitä, että millä alueella tai minkälaisessa perheessä he kasvavat. Mutta suurten väkijoukkojen kohdalla tilastolliset efektit tulevat näkyviin.

Berneliuksen mukaan ongelmat myös kasaantuvat herkästi. Tutkimusten mukaan väestö, joka päätyy huono-osaisuuden riskialueelle vaatisi enemmän tukea.

– Syntyy tavallaan tuplavaikutus. Eli ensinnäkin syntyy alueita, joilla huono-osaisuus kasaantuu ja usein siellä väestö on entistä herkempää niille vaikutuksille. Eli heillä on itsellään entistä vähemmän resursseja kompensoida, Bernelius sanoo.

Myös se on tärkeää, miten alueista puhutaan

Eriytymisen ongelmiin ei Berneliuksen mukaan ole yhtä selkeää ratkaisua, mutta esimerkiksi asuntopolitiikalla on tärkeä merkitys.

– Ruotsissa asuntopolitiikka ja rakentaminen on ollut hyvin yksipuolista. Eli on vuokratalovaltaisia alueita. Toinen tärkeä tekijä ovat koulut. Mutta myös se on tärkeää, miten alueista puhutaan. Kaikkialla pitää olla kokemus siitä, että täällä elämä onnistuu ja täältä on tie myös eteenpäin, Bernelius muistuttaa.

Uskaltaako poliisi mennä kaikkialle Ruotsissa?

Malmössä kerrotaan olevan alueita, joihin edes poliisi ei uskalla mennä. Ahlgrenin mukaan viranomaisten täytyy suorittaa heille määrätyt tehtävät.

– Kyllä niille alueille Ruotsissakin mennään. Mutta kyse on varmaankin siitä, että minkälaisella voimalla tai varautumisella sinne mennään. Se ei aina ole ihan sitä niin sanottua peruspoliisityötä. Vastustukseen varaudutaan, mutta kyllä sinne (Malmössä) mennään, Ahlgren toteaa.

Suomessa ei Ahlgrenin mukaan ole samanlaista jengiytymistä kuin Ruotsissa, mutta yhteiskunnassa liikkuu signaaleja, joista poliisin kuuluu varoittaa.

– Meillä ei ole samanlaisia jengejä samalla tavalla, kuin Ruotsissa. Mutta meillä on selvästikin havaittavissa niitä merkkejä, joista nyt poliisin kuuluu varoittaa. Meidän yhteiskunnassa pitää ottaa laaja-alaisesti huomioon se ongelma, ettemme vuosien päästä ole samoissa ongelmissa kuin Ruotsi. Tämä ei ole pelkästään poliisin asia. Tämä kuuluu laaja-alaisesti kaikille, niin kouluille kuin viranomaisillekin, Ahlgren päättää.

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja