Viharyhmien vähyys ja hyvä koulutus estävät mellakointia Suomessa

Söderlingin mukaan Suomi on vielä parikymmentä vuotta Ruotsia jäljessä siirtolaisuusasioissa. Hän näkee Suomen vahvuutena hyvän koululaitoksen sekä kantaväestön viharyhmien vähyyden.

– Suomessa opettajat ovat ammattitaitoisia ja kouluihin on panostettu, jolloin mahdollisia ongelmia kyetään hallitsemaan etukäteen, Söderling sanoo. – Tällä hetkellä meillä ei ole myöskään aggressiivisesti toimivia kantaväestön viharyhmiä toisin kuin Ruotsissa. Toistaiseksi maahanmuuttovastaiset jengit puuttuvat kaduilta reuhaamasta.

Söderling kehuu myös Suomen tuoretta kotouttamislakia, jonka kohderyhmänä on nyt koko Suomeen muuttanut perhe äitiä ja lapsia myöten.

– Kotoutus kompastuu kielitaidon ja työn puutteeseen, jos kompastuu. Ei ole mitään järkeä, että kielikoulutusta ja työtä joutuu odottamaan.

Toistaiseksi Ruotsi voittaa Suomen maahanmuuttajien määrässä. Viime vuonna Ruotsiin muutti yli 80 000 siirtolaista, kun taas Suomi sai ulkomailta asukkaita lähes 30 000. Levottomissa Tukholman lähiöissä, esimerkiksi Rinkebyssä ja Husbyssä, maahanmuuttajia on noin 80-90 prosenttia. Suomessa suurin maahanmuuttajakeskittymä on Turun Varissuolla, missä maahanmuuttajataustaisia on noin 40 prosenttia asukkaista.

– Maahanmuuttajien keskittyminen samoille alueille ei välttämättä aiheuta ongelmia. Tästä on lukuisia esimerkkejä eri puolilta Eurooppaa ja Yhdysvaltoja.

"Etnisyydestä ei saa puhua"

Ruotsilla on myös Suomea pidempi historia maahanmuuttajien vastaanottamisessa. Pelkästään 1960-70-luvuilla Ruotsia kohtasi työvoiman massamuutto Suomesta. Myöhemmin maahanmuuttopolitiikka muuttui ja sotien jaloista virtasi pakolaisia muun muassa Lähi-idästä ja Afganistanista.

– Monilla pakolaisilla on ollut traumaattiset lähtökohdat. Niin kotimaassaan kuin Ruotsissakin he ovat olleet juurettomia. Levottomuudet ovat osittain seurausta näistä asioista.

Useat tutkijat ovat syyttäneet Ruotsia epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta, jossa sopeutuminen ei onnistu maahantulijoiden ylisuojelemisen vuoksi. Ismo Söderling on samaa mieltä.

– Ruotsin maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikka on yleisellä tasolla toimivaa harmonian hakemista. Siellä keskustellaan, haetaan debattia, mutta ei paneuduta eri etnisten ryhmien ongelmiin, Söderling sanoo.

– Ruotsissa on slogan "etnisyydestä ei saa puhua" eli tiettyjen ryhmien erityisongelmat hyssytellään hiljaiseksi. Ruotsi toivoo silti, että maahanmuuttajista tulee osa kansankotia. Kansakoti-idea ei kuitenkaan toimi kaikkien pakolaisryhmien tai maahanmuuttajien kanssa.

Siirtolaisuusinstituutin johtaja Ismo Söderling näkee Suomessa kotouttamiseen panostamisen, nuorisotakuun onnistumisen ja ruohonjuuritason toiminnan lääkkeiksi Tukholman lähiömellakoiden kaltaisten ilmiöiden torjumiseen.

– Me jokainen voimme osallistua talkoisiin, jotta uussuomalaiset saisivat tukea ja mahdollisuuksia.

Tutkija: Suomalainen maahanmuuttopolitiikka ei Ruotsia onnistuneempaa