Akatemiatutkija vertaa musteläiskätestiä lehden kansikuvan näyttämiseen. Professorin mukaan musteläiskätestiin liittyy ylitulkinnan riski.
Rorschachin musteläiskätestiä ei tulisi enää käyttää, totesi psykologi ja akatemiatutkija Aino Saarinen Helsingin yliopistosta MTV:n ja Helsingin yliopiston Tiedekulma-tapahtumassa.
– Olen vuosikausia ajatellut, että se on ammattikuntamme suuri häpeäpilkku.
Testissä henkilölle näytetään erilaisia musteläiskiä ja häntä pyydetään kertomaan, mitä hänen mielestään kuvassa näkyy.
Suomessa mielipiteitä jakavaa testiä käytetään esimerkiksi psykiatristen potilaiden tutkimisessa eli mielenterveyden häiriöistä kärsiviin ihmisiin.
Saarinen kuvailee kyseisen ihmisjoukon olevan yleensä haavoittuvassa tilanteessa.
– Testillä saatetaan tehdä pahimmillaan aika pitkälle meneviä johtopäätöksiä, Saarinen sanoo.
Myös Helsingin yliopiston psykologian professori Markus Jokelan mukaan musteläiskätesti on yksi pahimmista esimerkeistä ylitulkintaan liittyen.
– Olisi tietenkin kauhukuva, jos sen perusteella tehtäisiin hoitoarvioita, hän sanoo.
Vertautuu kasviin tai lehden kanteen
Musteläiskätesti on alun perin kehitetty tunnistamaan vakavia mielenterveydenhäiriöitä. Henkilö voi esimerkiksi testiä tehdessä nähdä neutraalissa kuvassa verta ja ruumiita.
– Mitä lisätietoa testi tuo, jos psykologi ei tällaisen tason psykoosia tai aggressiota pysty millään muulla menetelmällä huomaamaan? Saarinen pohtii.
– Voihan sitä näyttää vaikka Me Naiset -lehden kantta ja kysyä, että mitä näet tässä, hän jatkaa.
Myös Jokela katsoo, ettei nimenomaan musteläiskissä ole mitään erityistä.
– Se on vähän sama kysymys kuin, että mitä tulee mieleen tästä kasvista, Jokela pohtii viitaten haastatteluhetkellä pöydällä olevana kasviin.
Lue myös: Itsemurhaa ajattelevan kyky nähdä tulevaisuuteen heikkenee hetkellisesti: "Aivoissa leimahtava hätätila"
Riskinä vahvistusharha
Saarinen kuvaa testissä olevan riskinä myös vahvistusharhan toteutuminen. Tämä tarkoittaa, että testin vastauksista voidaan poimia vain ne asiat, jotka on jo muilla tavoilla saatu tietoon.
– Kun tulee liian erikoinen vastaus, ajatellaan että ei tämä testi ole täysin luotettava, jätetään tuo sivuun.
Saarinen kuvailee, kuinka vastaavanlainen tulkinta ei toimisi lääketieteessä esimerkiksi verikokeisiin liittyen.
– Otetaan hemoglobiini, koska uskotaan siihen, mutta sokeriarvo ei näytä luotettavalta, hän antaa esimerkiksi.
Saarinen nostaa esiin opiskeluaikanaan asiantuntijalta kuulleen lauseen, jonka takana myös hän seisoo.
– Hyvä psykologi pystyy selvittämään persoonan pelkällä haastattelulla.
Katso yllä olevalta videolta koko keskustelu aiheesta! Koko Tiedekulmassa järjestetty persoonallisuuskeskustelu on katsottavissa MTV Katsomossa. Tapahtuma on järjestetty yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa.