Geenitutkimus ja sen menetelmät ovat kehittyneet suurin askelin viime vuosina. Testit ovat tulleet tarkemmiksi ja herkemmiksi. Uusi ongelma kiteytyy perinteiseen lausahdukseen: Tieto lisää tuskaa. Kun sairauksia paljastuu, niihin ei välttämättä ole hoitoa.
Huomenta Suomessa vieraillut maalaislääkäri Tapani Kiminkinen sanoo, että monissa kansantaudeissa, kuten valtimokovettumissa ja kakkostyypin diabeteksessa, puolet sairastumisista tulee geenien kautta.
– Mehän saadaan riskejä aika paljon oikeasti selville, mutta kun niitä ei pysty hoitamaan, niin se täytyy ottaa huomioon, Kiminkinen sanoo.
DNA-testejä saa nykyään ostaa jokainen halukas. Testin tarkoitus on selvittää, mitä riskejä sen tehneellä on sairastua erilaisiin tauteihin. Esimerkkinä kansantaudit, muistisairaudet tai vaikkapa syövät.
Lue myös: Onko tässä tulevaisuuden superdoping? Muhkeareisinen vauva nosti aineen puheenaiheeksi – "suvussa oli paljon tällaisia voimamiehiä"
Liverpoolissa John Moores -yliopistossa DNA-tutkimusta tekevä professori Jari Louhelainen sanoo, että kaupalliset testit eivät ulotu sairauksien toteamisessa läheskään kaikkiin muuttujiin.
– Riski saattaakin äkkiä kääntyä alaspäin ja tästä jääkin sellainen stressitekijä sille, joka on tehnyt tämän testin, Louhelainen sanoo.
Tutkijan mukaan on paljon testejä, josta saadaan paljon tietoa ja toisia, joista ei. Jonkun täytyisi pystyä tulkitsemaan tietoa oikein.
Vanhemmuus paljastuu kyllä
Louhelan mukaan ainakin yksi asia paljastuu halvimmillakin testeillä. Kuka perheessä on kenenkin jälkeläinen. Testissä käytetään samaa laatukriteeristöä kuin rikospaikkatutkinnassa ja se on äärimmäisen tarkka.
– Tällainenhan kannattaisi tilata esimerkiksi ennen perunkirjoituksen tekemistä, Kiminkinen nauraa.
