Geenitutkimus ja sen menetelmät ovat kehittyneet suurin askelin viime vuosina. Testit ovat tulleet tarkemmiksi ja herkemmiksi. Uusi ongelma kiteytyy perinteiseen lausahdukseen: Tieto lisää tuskaa. Kun sairauksia paljastuu, niihin ei välttämättä ole hoitoa.
Huomenta Suomessa vieraillut maalaislääkäri Tapani Kiminkinen sanoo, että monissa kansantaudeissa, kuten valtimokovettumissa ja kakkostyypin diabeteksessa, puolet sairastumisista tulee geenien kautta.
– Mehän saadaan riskejä aika paljon oikeasti selville, mutta kun niitä ei pysty hoitamaan, niin se täytyy ottaa huomioon, Kiminkinen sanoo.
DNA-testejä saa nykyään ostaa jokainen halukas. Testin tarkoitus on selvittää, mitä riskejä sen tehneellä on sairastua erilaisiin tauteihin. Esimerkkinä kansantaudit, muistisairaudet tai vaikkapa syövät.
Lue myös: Onko tässä tulevaisuuden superdoping? Muhkeareisinen vauva nosti aineen puheenaiheeksi – "suvussa oli paljon tällaisia voimamiehiä"
Liverpoolissa John Moores -yliopistossa DNA-tutkimusta tekevä professori Jari Louhelainen sanoo, että kaupalliset testit eivät ulotu sairauksien toteamisessa läheskään kaikkiin muuttujiin.
– Riski saattaakin äkkiä kääntyä alaspäin ja tästä jääkin sellainen stressitekijä sille, joka on tehnyt tämän testin, Louhelainen sanoo.
Tutkijan mukaan on paljon testejä, josta saadaan paljon tietoa ja toisia, joista ei. Jonkun täytyisi pystyä tulkitsemaan tietoa oikein.
Vanhemmuus paljastuu kyllä
Louhelan mukaan ainakin yksi asia paljastuu halvimmillakin testeillä. Kuka perheessä on kenenkin jälkeläinen. Testissä käytetään samaa laatukriteeristöä kuin rikospaikkatutkinnassa ja se on äärimmäisen tarkka.
– Tällainenhan kannattaisi tilata esimerkiksi ennen perunkirjoituksen tekemistä, Kiminkinen nauraa.
Louhelan tutkimus Liverpoolissa vaikuttaa muun muassa psoriasiksen hoitoon ja harvinaisten sairauksien etenemiseen. Yksi vaikeista tutkimusaiheista on syöpä. Sen genetiikka muuttuu taudin edetessä.
Tauti genomista pois
Louhela sanoo, että on olemassa muutamia syöpiä, joiden aiheuttaja tiedetään tarkkaan. Sen vuoksi olisi periaatteessa mahdollista, että se osa genomista olisi mahdollista poistaa jo hyvin varhaisessa vaiheessa.
Huomiota herätti jonkin aikaa sitten kiinalainen tiedemies, joka leikkasi crispr-tekniikalla pois kahden pikkuvauvan genomista hiv:lle altistavan osan.
Lue myös: Tutkijaa haukutaan vauvojen editoinnista: Ihmisen DNA:n saksimisen vaikutuksista ei tietoa
– Tällainen tekniikka on aika uutta ja se ei ole aukotonta. Se saattaa aiheuttaa niin sanottuja deleetioita, eli muu osa genomista saattaa tuhoutua, Louhela muistuttaa.
– Muitakin sivuvaikutuksia voi tulla. Tämä oli aika uhkarohkea temppu kaiken kaikkiaan.
Chrispr-tekniikkaa käyttänyt lääkäri on kadonnut, mutta vauvat ovat syntyneet Kiinassa ja voivat luultavasti hyvin. Louhelan mukaan tämä ei ole aukoton lupa alkioiden muokkaamiseen.
– Tai sitten tässä on käynyt älyttömän hyvä tuuri. Seuraavan kerran kuin tai jos tällaista tehdään, kaikki saattaa mennä pieleen.
Urheilua kiinnostaa
Asiantuntijoiden mukaan urheilussa ollaan aina oltu kiinnostuneita geeneistä ja manipulaatiosta.
Yksi esimerkki luonnon valinnasta on Louhelan mukaan legendaarinen hiihtäjä Eero Mäntyranta, jolla oli luonnostaan äärimmäisen hyvät geenit kestävyysurheiluun.
Pahin skenaario on Louhelan mukaan se, että ryhdyttäisiin käymään lapsia läpi ja valitsemaan parhaat päältä.