Turkki uhkailee Eurooppaa miljoonilla pakolaisilla – suomalaisprofessori toivoo malttia spekulaatioihin, mutta kysyy miten EU on päätynyt kiristyksen kohteeksi: "Se ei tietysti kovin hyvää puhu Euroopan roolista"

13:24
Ulkoministeri Pekka Haavisto keskusteli Pohjois-Syyrian tilanteesta ja sen aiheuttamasta pakolaisuudesta Huomenta Suomessa.

Turkin presidentti on uhannut lähettää Eurooppaan yli kolme miljoonaa pakolaista, jos Eurooppa rupeaa hankalaksi. Kansainvälisen politiikan professori Hiski Haukkala toivoo malttia pakolaisspekulaatioihin. 

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan uhkasi torstaina päästävänsä Eurooppaan miljoonia pakolaisia, jos EU rohkenee kutsua Turkin operaatiota Syyriassa miehitykseksi.

Turkki itse puhuu "turvavyöhykkeen" perustamisesta alueelle operaatiossa, jota se kutsuu "Rauhanlähteeksi."

–  Hei EU, herätkää. Sanon sen uudelleen: jos yritätte väittää operaatiomme siellä (Syyriassa) olevan miehitys, meidän tehtävämme on helppo, avaamme ovet ja lähetämme 3,6 miljoonaa pakolaista teille, Erdoğan maan parlamentille pitämässään puheessa.

Samassa puheessa Erdoğan väitti, että operaatiossa olisi surmattu yli 100 terroristia. 

"Se ei ole realistinen uhkakuva"

Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Hiski Haukkala suhtautuu skeptisesti Turkin presidentin uhoon.

– Voisi kuvitella, että ainakin siinä mittaluokassa kun mediassa on esitelty, se ei ole realistinen uhkakuva. Jos ajatellaan tämänhetkistä tilannetta, en usko että Turkinkaan intresseissä on päästää ihmisiä vapaasti liikkeelle, Haukkala sanoo. 

Haukkala suhtautuu maltillisesti pakolaispuheeseen näin varhaisessa vaiheessa. Hän myöntää uuden pakolaiskriisin muodostumisen olevan mahdollista. Samaan hengenvetoon hän lisää, että tuskin Turkki toivoo suurten ihmisjoukkojen suuntaavan maan halki kohti Eurooppaa.

Puheet 3,6 miljoonan pakolaisen vaeltamisesta kohti Eurooppaa tuntuu hänen mukaansa liioittelulta. Suureen joukkoon mahtuu suuremmalla todennäköisyydellä siviilien lisäksi myös Syyrian jättäviä terroristeja, jotka ovat riski myös Turkin sisäiselle turvallisuudelle. 

– Ei asetelma ole aivan niin mustavalkoinen kuin tämä uhkaus antaa ymmärtää, Haukkala toteaa. 

Ulkoapäin näyttää, että Euroopan unioni on Turkin talutusnuorassa. Haukkala kuvailee tilannetta Euroopan unionin kannalta erittäin hankalaksi.

– EU:n tarina koko Syyrian kriisissä on vaiheittaisen marginalisoitumisen ja täysin syrjään sysätyksi tulleen toimijan tarina. Sen takia Euroopan unionin keinot vaikuttaa juurisyihin ovat hyvin rajalliset.

– Jos alueellinen dynamiikka kriisiytyy niin, että ihmiset lähtevät liikkeelle, niin ei Euroopan unionilla ole hirveästi keinoja alueella operoida ja toimia, Haukkala kertoo. 

Turkki käyttää pakolaisia vipuvartena Eurooppaa vastaan

Euroopan unioni on toistaiseksi kommentoinut vaisuin sanankääntein Turkin toimia.

Euroopan komission väistyvä puheenjohtaja Jean Claude Juncker on toivonut Turkin pidättyvän turhasta voimankäytöstä samaan aikaan, kun Suomi on yksiselitteisesti tuominnut Turkin hyökkäyksen kurdialueelle.

Ranskan eurooppaministerin Amelie de Montchalin mukaan EU:n mahdollisia vastatoimia Turkin hyökkäykselle käsitellään Euroopan neuvostossa tulevalla viikolla.

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan huoli humanitäärisesta tilanteesta Pohjois-Syyriassa on suuri. Nyt varaudutaan noin 100 000 ihmisen pakolaisaaltoon, joka suuntautuu alueelta etelään ja itään. Pääasiassa sodan alta pakenevat liikkuvat Syyrian sisällä. 

Syyrian sotaa tarkkailevan Syrian Observatory for Human Rights -järjestön mukaan yli 60  000 ihmistä on joutunut pakenemaan Turkin hyökkäyksen alta. Moni heistä pakeni kohti itää Hasakan kaupunkiin.

Hyökkäys ei ollut yllätys, vaan Yhdysvaltojen rooli siinä

Turkki väläytti pakolaiskorttia jo syyskuun alussa, jolloin Erdoğan esitti kertaalleen uhkauksensa laiminlyödä EU:n kanssa vuonna 2016 solmimansa sopimuksen. Kolme vuotta sitten EU ja Turkki sopivat, että Turkki valvoo merirajaansa paremmin, mikäli EU maksaa maalle kahdeksan miljardia euroa. Turkki väittää, ettei ole saanut kuin murto-osan summasta. 

Hiski Haukkala nostaa esiin Euroopan roolin Turkin maailmankartalla.  

– Mielenkiintoisin kysymys on se, miten on ylipäänsä ajauduttu tilanteeseen, jossa EU löytää itsensä toistuvasti syrjään sysätyksi ja nyt jopa jonkin asteisen kiristyksen kohteena olevaksi. Se ei tietysti kovin hyvää puhu Euroopan roolista edes lähialueilla tällä hetkellä, Haukkala sanoo. 

Haukkalallekaan itse hyökkäys ei tullut yllätyksenä.  Sen sijaan Yhdysvaltojen rooli siinä tuli. 

– Kurdiliittolaisten jättäminen oman onnensa nojaan oli aikamoinen käännös. Yhdysvallat ei ole tehnyt vastaavaa kuin ainoastaan 70-luvulla, kun amerikkalaiset jättivät Etelä-Vietnamin yksin, Haukkala sanoo.

– Se on itsessään aika yllättävä ja uusi asia tässä asetelmassa. 

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja