Tuore kirja ruotii umpimielisiä keskustelutapojamme: Saako Suomessa sanoa mielipiteensä?

Miten "liberaalin  ja avarakatseisen" suomalaisen pitäisi suhtautua vyörymävoiton ottaneen puolueen  "maahanmuuttokriittisyyteen"? Mitä  käsite "liberaali" lopulta tarkoittaa - onko se aina yksioikoisesti konservatiivin vastakohta? Mistä Suomessa saa puhua, jotta puhujaa ei heti leimattaisi viherhipiksi tai homovastaiseksi?

Näitä väitteitä ja kysymyksiä esittää tuore kirja "Mitä mieltä Suomessa saa olla, suvaitsevaisto vs. arvokonservatiivit".

Onko meistä tullut rasisteja?

Helsinkiläisen kirjakaupan takanurkkaan on kokoontunut joukko toimittajia kuuntelemaan kirjan koonneen kolmikon luentoa:  Historioitsija Timo Vihavainen, tiedetoimittaja Marko Hamilo ja kirjailija Joonas Konstig haluavat kääntää takin nurin suomalaisessa keskusteluilmastossa. Paikalle on sentään pyydetty pari opponenttia, eduskuntaan pyrkivät Ville  Rydman (kok.) ja Tuomas Rantanen (vihr.).

Historioitsija Vihavainen paukuttaa aluksi, että maahanmuuttokriittisyys on Suomessa yhtä kuin järkevän ajattelun kieltäminen.

– Sanotaan että ongelmia ei ole, mutta sitten ei puhuta lainkaan siitä, että niitä voi kehittyä. Pitäisi laskea kustannukset ja hyödyt, sivaltaa Vihavainen, joka 1990-luvulla kunnostautui  Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden ruoskijana mm. teoksellaan "Kansakunta rähmällään". Nyt Vihavainen vihjaa, että olemme rähmällään "monikulttuurisuuden edessä".

Eikö suvaitsevaisuus autakaan?

Kirjassa viitataan tutkimuksiin, joiden mukaan vieraita kulttuureja pelkääviä umpimielisiä ihmisiä ei paranneta siedätyshoidolla.  "Suvaitsevaiset ihmettelevät, miksi suomalaisista on tullut rasisteja, onko juomaveteen lisätty jotain", kirjoittaa Joonas Konstig. Konstigin mukaan tyhmin repliikki tässä tilanteessa on: "Olen suvaitsevainen, mutta suvaitsemattomuutta en suvaitse". Kirjailija pitää  tällaista päätelmää täysin epädemokraattisena.  Suvaitsevainen katsoo olevansa oikeassa ja tämä vain ärsyttää ihmisiä, joille homous tai pakolaiset ovat oman sinivalkean heteropihapiirin uhka.

"Vastustat Natoa? Ryssä tulee!"

Kirjassa yritetään myös opettaa parempia keskustelutapoja olkiukko-vertauksella. Olkiukko on se piru ja peikko, joka vie keskustelun heti harhaan tyyliin: "Jaa että vastustat Natoa, haluat siis  ryssän miehittävän Suomen.” ”Vai että kannatat Natoa, haluat siis Suomen sotilaan kaatuvan USA:n sodissa." Tällaiset olkiukot pitäisi polttaa ennen kuin voidaan puhua järkevästi Natosta - tai kasvissyönnistä, joka "on hyvä asia", mutta "Hitlerkin oli kasvissyöjä."

Kirjassa kritisoidaan myös mm. vapaa-ajattelua, joille "ateismista on tullut uskonto" tai feminismiä, josta kirjoittaa  viestintästrategi, maisteri Heidi Marttila - tietysti otsikolla "Miksi en ole feministi".

”Luonnonsuojelu on konservatiivista”

Vihreiden Tuomas Rantanen muistuttaa, että ihmisiä syrjitään Suomessakin, eikä sitä voi peittää liberaalien ja säilyttäjien välisen riitelyn alle.

– Mutta keskustelemaan on opittava. Menin Helsingistä keskelle Ilomantsin isäntiä puolustamaan susia. Heidän kanssaan piti mennä saunaan ja juoda olutta pää kipeäksi, kuvailee Rantanen.

Kokoomuksen Ville Rydman muistuttaa, että konservatismi ei ole poliittinen aate, vaan yksilön arvoperusta.

– Fiksu konservatiivi vastustaa yleensä vain yhtä asiaa: Hörhöilyä!

Tuomas Rantanen hymyilee vieressä ja muistuttaa, että luonnonsuojelu ei tässä valossa ole hörhöilyä, koska sen merkityskin kumpuaa  "konservaatiosta".

– Sehän on luonnon säilyttämistä ihmisen ahneuden edessä. Konservointia!

Hidas Suomi – konservatiivin onnela

Oman puolueensa puheenjohtajan hörhöilystä (ja sen myötä romahtaneista kannatusluvuista) Ville Rydman ei huomaa puhua mitään. Siltikin Suomi on hitaasti  (jos koskaan) muuttuva konservatiivin onnela. Tilaisuuden lopuksi tiedetoimittaja Marko Hamilo vertaakin meitä jälleen kerran Ruotsiin, nyt nähdäkseen hyvässä.

– Me voimme sentään kirjoittaa sekä keskustella perussuomalaisten jytkystä - ja seuranneista ristiriidoista. Ruotsissa tätä kirjaa ei olisi edes julkaistu, koska Sverigedemokraterna on suljettu täysin keskustelun ulkopuolelle.