Pakolaiskriisi on saanut Suomen monessa kolkassa pois tolaltaan – ja samalla kansalaisten tunnelmia kiristetään hallituksen leikkauksen päätöksillä. Miten tästä noustaan ja onko Suomen maine maailmalla mennyt peruuttamattomasti? Tästä keskusteltiin Turun kirjamessuilla tänään MTV Uutisten SuomiAreena-tapahtumassa.
Kansanedustaja Eva Biaudet’n (r.) mukaan keskustelu maahanmuutosta ei ole niin tulehtunutta miltä se vaikuttaa. Jos päättäjät eivät kuitenkaan ota vastuuta keskustelun vinoutumisesta, voi tilanne pahentua entisestään.
– Toivoisin, että päättäjät olisivat valmiita kantamaan vastuuta siitä, että keskustelu perustuu oikeisiin tietoihin. Pitäisi varoa, ettei lietso myyttejä ja stereotypioita, esimerkiksi että vieras on aina rikollinen.
Biaudet’n mukaan poliitikot ottavat kärkevästi kantaa väkivallan tekoihin, mutta puheisiin ei puututa.
– Poliitikko osaa vältellä lain rikkomista, mutta päättäjät ovat sinisilmäisiä, jos ajattelevat, että pelon lietsonta ei kasva, kun siihen ei puutu. Se on ollut virhe, mitä Suomessa on tehty. Olemme antaneet liian pitkään tilaa rasistiselle keskustelulle, koska se on ollut liian vulgääriä ja rumaa. On hyvä, että kansalaiset, jotka eivät muuten ole niin poliittisia, ovat halunneet korostaa, että tämä ei ole suomalaisuutta.
Vihapuhe – helpotus vai syy suureen vaaraan?
Kuluvan vuoden aikana omalla nimellään esimerkiksi Facebookissa tapahtuva rasistinen kirjoittelu on yleistynyt. Keskustelun vetäneen toimittaja Kari Lumikeron mukaan FB-keskustelu on jo riistäytynyt käsistä. Kuinka vaarallinen tilanne on?
– Vihapuhe ei ole viatonta ja vaaratonta. Jotkut ovat väittäneet, että jos ihmiset saavat vapaasti purkaa aggressioitaan, se toisi heille helpotusta, mutta se on päinvastoin. Kun ollaan tutkittu hirvittäviä tekoja – esimerkiksi Norjan joukkosurma ja kouluampumiset - näissä ollaan etsitty netistä muita, joilla on sama ahdistus, se kasvattaa tunnetta, että nyt voi toimia ja tehdä jotain, ja se on tosi vaarallista, Biaudet jatkaa.
Kontrollia netissä on vaikea saavuttaa, mutta Biaudet toivoo luotettavilta medialta selkeää linjausta siihen, että nimetön nettikirjoittelu kiellettäisiin muista kuin hyväksyttävistä syistä.
– Eihän meillä sanomalehteenkään ole voinut aiemmin kirjoittaa mitä tahansa, kuittaa SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyar.
Afganistanissa syntynyt Razmyar on onnekseen välttynyt terävimmältä rasismilta, mutta hän muistuttaa, että syrjintää on monenlaista ja -tasoista. Maahanmuuttajilta voi Razmyarin mukaan odottaa yhteiskunnallisempaakin keskustelua kuin pohdintaa ruoan ja majapaikan tasosta.
– Näin politiikassa, kun alat puhua asioista ja oletkin samanvertainen – me maahanmuuttajat emme ole seinäruusuina, joita voi katsella, ja ”että älkää nyt vaan keskustelko samalla asteella muiden kanssa”, SDP:n kansanedustaja sanoo.
"Pahinta on massojen hiljaisuus"
Kanadalaistaustainen kirjailija André Noel Chaker muistuttaa, että vaikka viime aikojen tapahtumat ovat aiheuttaneet säröjä Suomen imagolle, on Suomi yhä mahtava, reilu ja turvallinen maa, perusasiat ovat edelleen kunnossa.
– Siteeraan nyt miestä, joka on nähnyt Ku Klux Klanin jäseniä enemmän kuin kukaan Suomessa, Martin Luther King: Pahinta yhteiskunnassa ei ole se, että pieni vähemmistö käyttäytyy huonosti. Pahinta on se, että valtaosa on hiljaa, Chaker jatkaa.
Hänen mukaansa meille ei ole mitään hätää niin kauan, kun meillä on ihmisiä vastustamassa rasismia äänekkäästi, niin kuin tähänkin asti.
– Suomen itsenäistyessä oli paljon historiaa ja vihaa, Euroopan historian verisin sisällissota. Miten pääsimme siitä pois? Tasa-arvolla, keskustelulla ja demokratialla.
Tasa-arvon toteutumisessa Chakeria huolettaakin eniten tieto siitä, että nuoret maahanmuuttajat pärjäävät koulussa kantaväestöä huonommin.
– Meidän täytyy varmistaa tasa-arvon jatkuminen Suomessa, muuten ongelmamme vain pahenevat.
Jumilompoloon apua maahanmuutosta
Chaker käyttää Suomen talouden tilasta termiä jumilompolo – pääongelmina velka, vienti ja väestö.
– 5 vuoden kuluttua työmarkkinoilta puuttuu 150 000 ihmistä, maahanmuutto on valtava lääke, Chaker hehkuttaa.
Kotouttaminen ei kuitenkaan suju käden käänteessä, muistuttavat Biaudet sekä Razmyar.
– Olemme epäonnistuneet mm. kielikoulutuksessa. Jos eri koulutusvaiheisiin tulee 7 kuukauden tauko, on hyvin ymmärrettävää, että ykköstason opitkin ovat unohtuneet.
Myös henkisellä puolella turvapaikanhakijat ovat kovilla. Biaudet'n mukaan Turkuun tulleista naisista ei löydy yhtäkään, joka ei olisi käynyt läpi raiskausta.
– Täytyy ymmärtää, etteivät he voi tällaisen jälkeen olla kilttejä tai kohteliaita joka tilanteessa.