Teetkö usein montaa asiaa yhtä aikaa? Oletko menettänyt kykysi rauhoittua? Onko nukahtaminen sinulle vaikeaa? Jos vastaus kysymyksiin on kyllä, saattaa kyseessä olla ADT.
ADT on keskittymishäiriö, jonka ihminen luo itselleen omalla käytöksellään. Kyseessä ei ole virallinen lääketieteellinen diagnoosi, vaan oirekuvaus. Kuka tahansa voi siis tunnistaa itsellään ADT:n (attention deficit trait) oireet ja määritellä itselleen tämän vaivan, kertoo neuropsykologian erikoispsykologi Heli Isomäki.
– ADT syntyy, kun ihminen tottuu pitkän ajan kuluessa tekemään liian paljon ja liian monia asioita kerrallaan. Aivoissa syntyy ikään kuin hälytystila, jota ei saakaan enää kytkettyä pois päältä.
Vaiva ylikuormittaa
Aivotutkijan Mona Moisalan mukaan vaiva tekee ihmisistä ylikuormittuneita ja levottomia. Moni siitä kärsivä on nukkunut vuosien ajan liian lyhyitä yöunia.
Oireiden havaitsemiseen ei ole virallista testiä, mutta ne voi tunnistaa esimerkiksi jutun alussa listatuilla kysymyksillä.
Vaiva saa aikaan sen, että aivot tottuvat jatkuviin keskeytyksiin, minkä seurauksena keskittyminen ei onnistu enää rauhallisessakaan ympäristössä.
– Aivot jaksavat töissä keskittyä samaan tehtävään 5–10 minuuttia, minkä jälkeen ajatukset alkavat harhailla ja saattaa tulla pakottava tarve tarkistaa vaikkapa sähköpostit tai viimeisimmät uutiset, Moisala kuvailee.
Sama jatkuu myös vapaa-ajalla esimerkiksi elokuvaa katsoessa tai kirjaa lukiessa.
Ruuhkavuosia elävät riskiryhmässä
Isomäen mukaan ADT:n yleisyyttä on vaikea arvioida. Sekä Isomäki että Moisala uskovat sen kuitenkin yleistyvän vuosi vuodelta. Arki on yhä hektisempää, ja esimerkiksi aktiivinen älylaitteiden käyttö altistaa ADT:lle.
Suurimpaan riskiryhmään kuuluvat Isomäen mukaan ruuhkavuosia elävät työikäiset, jotka yrittävät työn ohella pysyä kärryillä somemaailmasta ja uutisista sekä ylläpitää aktiivista elämää. Moisala uskoo, että nykylasten ja -teinien siirtyessä työelämään ADT lisääntyy entisestään.
– He ovat syntyneet aikakauteen, jossa hypitään asiasta toiseen hirveän nopealla tahdilla ja on monta asiaa samanaikaisesti meneillään.
ADT:n kehittymisen riskiä lisää Moisalan mukaan työ, jota on vaikea säädellä ja johon liittyy keskeytyksiä ja jatkuvaa tavoitettavuutta.
Toisaalta ADT korostuu myös työntekijöillä, joiden työt vaativat pitkäjänteistä keskittymistä ja uuden informaation omaksumista – tässä kun herkemmin paljastuu se, jos keskittymiskyky ei enää riitäkään.
Isomäen mukaan ihmiset eivät yleensä tunnista omien aivojensa tilaa, minkä takia moni kärsii ADT:n oireista tietämättään. Tila kehittyy pikkuhiljaa, eikä ihminen välttämättä enää edes muista, millaista oli, kun pystyi keskittymään paremmin.
Kuvittelevat saavansa paljon aikaan lyhyessä ajassa
Moisala kertoo ihmisten usein luulevan, että moniin asioihin yhtä aikaa keskittyminen tekee heistä tehokkaampia – he kuvittelevat saavansa todella paljon aikaan lyhyessä ajassa.
Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että todellisuudessa tällä tavalla tehty työ on helposti hutiloitua ja sisältää enemmän virheitä.
Moneen asiaan samaan aikaan keskittyvä ihminen saa siis vähemmän aikaan, on huonompi keskittymään ja väsyneempi kuin ihminen, joka pystyy tekemään yhden asian kerrallaan loppuun asti ennen seuraavaan siirtymistä.
– Asiasta toiseen hyppely ei ole aivoillemme luontainen tapa toimia, Moisala tiivistää.
Mindfulness on hyvää vastalääkettä
Muun muassa mindfulness-läsnäoloharjoittelu, metsäretkeilyt, käsityöt ja värityskirjat ovat nousseet viime vuosina trendeiksi.
Aivotutkija Mona Moisalan mielestä tämä viestii siitä, että ihmiset ovat havahtumassa rauhoittumisen tärkeyteen ja tunnistamassa paremmin myös omia, rauhoittumiseen liittyviä haasteitaan.
– Etenkin mindfulness voi tutkitusti olla todella hyvää vastalääkettä ADT-tyyppiselle oireilulle, Moisala sanoo.
Moisala huomauttaa, ettei mindfulness vaadi hiljaista huonetta, lootusasentoa tai pitkiä aikoja kerrallaan. Lyhyetkin harjoitukset esimerkiksi ruokaa laittaessa auttavat pysymään läsnä kyseisessä hetkessä, ilman ajatusten jatkuvaa harhailua.
Olemalla läsnä yhdessä hetkessä kerrallaan ihminen harjaannuttaa aivojaan uudelleen kohti pitkäjänteisempää keskittymiskykyä.
Ruutuaikaa syytä vähentää
Myös riittävällä unella on ratkaiseva rooli.
– Jos nukumme esimerkiksi tunnin liian vähän joka ikinen arkiyö kuukausien tai pahimmillaan vuosien ajan, univelka alkaa vaikuttaa todella voimakkaasti keskittymiseemme, muistiimme, mielialoihimme ja jopa persoonallisuuteemme esimerkiksi kärsivällisyyden osalta.
Isomäen mukaan ruutuajan vähentäminen ja aivohuollon tehostaminen ovat parhaita keinoja ADT-oireiden vähentämiseen. Aivohuoltoon kuuluvat riittävän unen lisäksi esimerkiksi terveellinen ruokavalio ja liikunta.