Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota
14:30Keskittymiskykymme romahtiKatso videolta keskustelu siitä, miten liiallinen kiire ja stressi aiheuttaa keskittymiskyvyn herpaantumisen. Arki ja työelämä pitäisi pyrkiä rauhoittamaan.
Julkaistu 26.10.2019 13:12

MTV UUTISET – STT

Teetkö usein montaa asiaa yhtä aikaa? Oletko menettänyt kykysi rauhoittua? Onko nukahtaminen sinulle vaikeaa? Jos vastaus kysymyksiin on kyllä, saattaa kyseessä olla ADT.

ADT on keskittymishäiriö, jonka ihminen luo itselleen omalla käytöksellään. Kyseessä ei ole virallinen lääketieteellinen diagnoosi, vaan oirekuvaus. Kuka tahansa voi siis tunnistaa itsellään ADT:n (attention deficit trait) oireet ja määritellä itselleen tämän vaivan, kertoo neuropsykologian erikoispsykologi Heli Isomäki.

– ADT syntyy, kun ihminen tottuu pitkän ajan kuluessa tekemään liian paljon ja liian monia asioita kerrallaan. Aivoissa syntyy ikään kuin hälytystila, jota ei saakaan enää kytkettyä pois päältä.

Vaiva ylikuormittaa

Aivotutkijan Mona Moisalan mukaan vaiva tekee ihmisistä ylikuormittuneita ja levottomia. Moni siitä kärsivä on nukkunut vuosien ajan liian lyhyitä yöunia.

Oireiden havaitsemiseen ei ole virallista testiä, mutta ne voi tunnistaa esimerkiksi jutun alussa listatuilla kysymyksillä.

Vaiva saa aikaan sen, että aivot tottuvat jatkuviin keskeytyksiin, minkä seurauksena keskittyminen ei onnistu enää rauhallisessakaan ympäristössä.

– Aivot jaksavat töissä keskittyä samaan tehtävään 5–10 minuuttia, minkä jälkeen ajatukset alkavat harhailla ja saattaa tulla pakottava tarve tarkistaa vaikkapa sähköpostit tai viimeisimmät uutiset, Moisala kuvailee.

Teetkö montaa asiaa yhtä aikaa etkä osaa rauhoittua? Sinulla saattaa olla nykymaailman ongelma ADT – "Aivoissa syntyy hälytystila, jota ei saakaan enää kytkettyä pois päältä"

Sama jatkuu myös vapaa-ajalla esimerkiksi elokuvaa katsoessa tai kirjaa lukiessa.

Ruuhkavuosia elävät riskiryhmässä

Isomäen mukaan ADT:n yleisyyttä on vaikea arvioida. Sekä Isomäki että Moisala uskovat sen kuitenkin yleistyvän vuosi vuodelta. Arki on yhä hektisempää, ja esimerkiksi aktiivinen älylaitteiden käyttö altistaa ADT:lle.

AOP Mindfulness kuvituskuva kiire ADT

Suurimpaan riskiryhmään kuuluvat Isomäen mukaan ruuhkavuosia elävät työikäiset, jotka yrittävät työn ohella pysyä kärryillä somemaailmasta ja uutisista sekä ylläpitää aktiivista elämää. Moisala uskoo, että nykylasten ja -teinien siirtyessä työelämään ADT lisääntyy entisestään.

– He ovat syntyneet aikakauteen, jossa hypitään asiasta toiseen hirveän nopealla tahdilla ja on monta asiaa samanaikaisesti meneillään.

ADT:n kehittymisen riskiä lisää Moisalan mukaan työ, jota on vaikea säädellä ja johon liittyy keskeytyksiä ja jatkuvaa tavoitettavuutta.

Toisaalta ADT korostuu myös työntekijöillä, joiden työt vaativat pitkäjänteistä keskittymistä ja uuden informaation omaksumista – tässä kun herkemmin paljastuu se, jos keskittymiskyky ei enää riitäkään.

Isomäen mukaan ihmiset eivät yleensä tunnista omien aivojensa tilaa, minkä takia moni kärsii ADT:n oireista tietämättään. Tila kehittyy pikkuhiljaa, eikä ihminen välttämättä enää edes muista, millaista oli, kun pystyi keskittymään paremmin.

Kuvittelevat saavansa paljon aikaan lyhyessä ajassa

Moisala kertoo ihmisten usein luulevan, että moniin asioihin yhtä aikaa keskittyminen tekee heistä tehokkaampia – he kuvittelevat saavansa todella paljon aikaan lyhyessä ajassa.

Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että todellisuudessa tällä tavalla tehty työ on helposti hutiloitua ja sisältää enemmän virheitä.

AOP kiire kuvituskuvaAll Over Press

Moneen asiaan samaan aikaan keskittyvä ihminen saa siis vähemmän aikaan, on huonompi keskittymään ja väsyneempi kuin ihminen, joka pystyy tekemään yhden asian kerrallaan loppuun asti ennen seuraavaan siirtymistä.

– Asiasta toiseen hyppely ei ole aivoillemme luontainen tapa toimia, Moisala tiivistää. 

Mindfulness on hyvää vastalääkettä

Muun muassa mindfulness-läsnäoloharjoittelu, metsäretkeilyt, käsityöt ja värityskirjat ovat nousseet viime vuosina trendeiksi.

Aivotutkija Mona Moisalan mielestä tämä viestii siitä, että ihmiset ovat havahtumassa rauhoittumisen tärkeyteen ja tunnistamassa paremmin myös omia, rauhoittumiseen liittyviä haasteitaan.

– Etenkin mindfulness voi tutkitusti olla todella hyvää vastalääkettä ADT-tyyppiselle oireilulle, Moisala sanoo.

Moisala huomauttaa, ettei mindfulness vaadi hiljaista huonetta, lootusasentoa tai pitkiä aikoja kerrallaan. Lyhyetkin harjoitukset esimerkiksi ruokaa laittaessa auttavat pysymään läsnä kyseisessä hetkessä, ilman ajatusten jatkuvaa harhailua.

Olemalla läsnä yhdessä hetkessä kerrallaan ihminen harjaannuttaa aivojaan uudelleen kohti pitkäjänteisempää keskittymiskykyä.

Ruutuaikaa syytä vähentää

Myös riittävällä unella on ratkaiseva rooli.

– Jos nukumme esimerkiksi tunnin liian vähän joka ikinen arkiyö kuukausien tai pahimmillaan vuosien ajan, univelka alkaa vaikuttaa todella voimakkaasti keskittymiseemme, muistiimme, mielialoihimme ja jopa persoonallisuuteemme esimerkiksi kärsivällisyyden osalta.

Isomäen mukaan ruutuajan vähentäminen ja aivohuollon tehostaminen ovat parhaita keinoja ADT-oireiden vähentämiseen. Aivohuoltoon kuuluvat riittävän unen lisäksi esimerkiksi terveellinen ruokavalio ja liikunta.

Lue myös: Näin ADHD vaikuttaa seksihaluihin – kaksiteräinen miekka parisuhteessa

Lisää aiheesta:

"Keskittymiskykyä on mahdollista parantaa" – toimi näin, kun teet keskittymistä vaativaa työtäNäin keskittymishäiriöt syntyvät työpaikoilla – tutkija tutusta järjestelystä: "Hölmöläisen hommaa"Pitääkö olla huolissaan, jos unohtelee yksittäisiä sanoja? Lääkäri kertoo, miksi arki on joskus sanaselityspeliäKasvatatko to do -listaasi jatkuvasti hommia välttelemällä? Lykkäämisongelmaan apua "tomaattitekniikasta"Arkisten tapojen rapauttama keskittymiskyky on korjattavissa – psykologi kertoo vinkit"Lifestyle-väsymys" on korona-ajan perintö – miten vastaisit näihin 10 kysymykseen?
Terveys ja hyvinvointiLääketiedeTyöelämäMindfulnessMielenhallintaKotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Terveys ja hyvinvointi
  • Eilen19:15
    Mielenhallinta

    Haluatko tehdä järkevän päätöksen? Nuku yön yli!

  • Eilen18:41
    Lääkkeet

    Odotettu uudistus: Lääkkeisiin saa nyt korotonta lainaa Kelalta

  • Eilen12:27
    Kaisa Juuso

    Ministeri Juuso syytti lappilaisia riitelystä ja hänen kritisoinnistaan: "Riehutte somessa ja haukutte minua"

  • Eilen08:31
    Sairaudet ja taudit

    Eikö pissaaminen onnistu? Urologi kertoo, mikä on virtsaumpi

  • Eilen05:00
    Rikospaikka

    Murharyhmältä kylmäävä tieto nuorten tappajien taustasta