Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg vierailee Suomessa keskustelemassa muun muassa Ukrainan tilanteesta. Suomen puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra toivoo Natolta selkeitä linjauksia Ukrainalle annettavasta avusta.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg saapuu tänään Suomeen kaksipäiväiselle vierailulleen. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.) ja varapuheenjohtaja Mikko Savola (kesk.) avasivat tilannetta keskiviikkona Huomenta Suomessa.
– Pääsyynä on varmasti lähestyvä Washingtonin huippukokous. Hän haluaa käydä siihen liittyviä asioita läpi ulkopoliittisen johtomme kanssa, Kopra toteaa.
Harjoituksia lukuun ottamatta Nato-jäsenyys ei paljoa näy tavan kansalaiselle. Myös Suomen Nato-yhteensopivuutta ja puolustussuunnitelmia on Kopran mukaan hiottu pinnan alla.
– Suomessa ei ole hirveästi ollut taipumusta metelöidä puolustukseen ja turvallisuuteen liittyvillä asioilla. Töitä, joita virkamieskuntamme ja poliitikot tekevät kovaa vauhtia, tehdään vähin äänin.
"Lännen tulee organisoida apunsa Ukrainalle"
Nato pitää huippukokouksensa Yhdysvaltain Washingtonissa heinäkuussa. Kopra kertoi toivovansa, että Naton Ukrainalle tarjoamista tukitoimista linjattaisiin huippukokouksessa.
– Venäjä on kaikessa hiljaisuudessa pystynyt Kiinan tuella luomaan sotateollisen kompleksin, joka tuottaa tällä hetkellä enemmän ammuksia kuin he tarvitsevat Ukrainassa. Lännessä ollaan pahasti takamatkalla.
Sotilaiden lähettäminen EU-alueelta Ukrainaan ei ole Kopran mukaan "läheskään ensisijaisin ratkaisu". Lännen tulisi hänen mukaansa organisoida apu Ukrainalle ja saada puolustusteollisuus tuottamaan materiaalia olennaisesti enemmän.
– Materiaalipuoli on se, jossa länsi voi auttaa. Miehistöpuoli Ukrainan pitää ratkaista itse, Kopra sanoo.
Hän ei kuitenkaan täysin torppaa Ranskan presidentti Emmanuel Macronin ajatusta länsimaisten sotilaiden mahdollisesta lähettämisestä Ukrainaan.
– Se on kiinnostava ajatus, ja sitä kannattaa tutkia, mutta en ole nähnyt vielä siinä ratkaisua.
Savolan mukaan suomalaiset sotilaat avustavat kouluttamalla ukrainalaisia Puolassa ja Isossa-Britanniassa.
– Kun annetaan järjestelmiä ja kalustoa Ukrainalle, se tarvitsee myös koulutuksen. Apu ei ole pelkästään asejärjestelmän lähettämistä, pitää huolehtia varaosat, koko logistiikkaketjun pitää olla kunnossa.
Sopimus Yhdysvaltain kanssa on Suomelle tärkeä Nato-jäsenenäkin
Suomi tarvitsee Kopran mukaan Naton ohella myös muita yhteistyömalleja. Suomen ja Yhdysvaltain välinen DCA-sopimus on vielä eduskunnan hyväksyttävänä.
Lue lisää: Näin Suomi toimii, jos amerikkalaissotilaat syyllistyvät rikoksiin Suomessa
Sopimuksen mukaan Suomi luovuttaisi tuomiovaltaansa Yhdysvalloille tilanteissa, joissa Yhdysvaltain joukot syyllistyisivät rikoksiin toimiessaan Suomessa.
Koprasta kyseinen klausuuli on tyypillinen tämänkaltaisissa sopimuksissa, ja Yhdysvalloilla on vastaavia monen muun maan kanssa. Hänen mukaansa mahdollisissa rikostilanteissa meneteltäisiin Suomen lainsäädännön mukaan. Yhdysvallat on sitoutunut kunnioittamaan sitä.
– Jos verrataan suomalaista rangaistuskäytäntöä yhdysvaltalaiseen, niin kyllä rangaistus täällä tapahtuvasta rikoksesta on yhdysvaltalaisen asteikon mukaan todella paljon rankempi kuin Suomessa siitä saisi.