USA:n toiminta on aiheuttanut myllerrystä liittokunnan sisällä ennen Haagin kokousta. Puolustusministeri Häkkäsen mukaan on kuitenkin hyvä, että USA on patistanut Eurooppaa vahvistamaan puolustustaan.
Naton huippukokous kesäkuussa Haagissa lähenee. Kokouksen tärkeimmät aiheet ovat Naton jäsenmaiden puolustusmenojen kasvattaminen ja se, mihin summaan jäsenmaat puolustusmenotavoitteen kasvattamisen osalta sitoutuvat.
Samalla Naton sisällä on käyty ennen kokousta keskustelua niin Ukrainasta kuin Venäjään liittyvästä uhasta.
Pääsyy tähän on Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, jonka ailahteleva käytös on luonut arvaamattomuutta liittolaissuhteisiin. Yhdysvaltain toiminta on luonut Naton sisälle myllerrystä.
Lue myös: Analyysi: Uutispommi romuttaisi Zelenskyin ja Naton välit
Eikö Yhdysvallat halua Zelenskyä Nato-kokoukseen?
Viimeisin viite Trupin ailahteevaisuudesta nähtiin, kun julkisuuteen vuoti tietoja siitä, ettei Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyiä kutsuttaisi mukaan Haagin huippukokouksen keskeisiin tapaamisiin. Asiasta uutisoineen Euractivin ja uutistoimisto Ansan mukaan syynä olisi se, ettei Yhdysvallat halua Zelenskyiä mukaan.
Hollantilaismedia Nosin diplomaattilähteen mukaan Zelenskyin kutsumatta jättäminen olisi "diplomaattinen katastrofi, jota kukaan lehdistövirkailija ei saisi puolustettua".
Zelenskyi on viime vuosina kutsuttu mukaan huippukokoukseen.
Yhdysvallat kiisti myöhemmin mediaväitteet, mutta esimerkiksi Naton pääsihteeri Mark Rutte ei suoraan kiistänyt väitettä vaan sanoi kokouksen agendan olevan työn alla.
Suomen ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) totesi Kauppalehdelle puhuneensa Turkissa Naton epävirallisessa ulkoministerikokouksessa Zelenskyin osallistumisen puolesta.
0:43
Lue myös: Mediat: USA ei halua Zelenskyiä Nato-kokoukseen
Venäjän uhka-arvio tapetilla
Trumpin hallinto on rajannut ulos Ukrainan mahdollisuuden liittyä Naton jäseneksi, mikä on vastoin sotilasliiton avoimien ovien politiikkaa.
Myös Yhdysvaltain näkemys Venäjän muodostamasta uhasta on herättänyt pohdintaa Naton sisällä. Sotilasliitto määritteli viime kesän huippukokouksen päätelmissään Naton merkittävimmäksi uhaksi Venäjän.
Natossa halutaan nyt ymmärtää, jakaako Yhdysvallat yhä saman näkemyksen Venäjän uhasta kuin muut liittolaiset.
Suomi liittyi Natoon nimenomaan Venäjän uhan vuoksi.
Asiasta kysyttiin myös pääsihteeri Ruttelta Naton epävirallisen ulkoministerikokouksen yhteydessä Turkin Antalyassa. Toimittaja kysyi, haluaako Rutte, että Venäjä kirjataan Naton merkittävimmäksi uhaksi Haagin kokouksen päätöslauselmissa, ja uskooko hän sen tapahtuvan.
Rutte ei suoraan vahvistanut asiaa. Hän totesi, että Naton näkemyksen mukaan Venäjä on pitkäaikainen uhka. Hän kuitenkin mainitsi myös Kiinan asevarustelun ja terrorismin olevan huolenaiheita.
– Uskon, että Naton kokous keskittyy puolustusteollisuuteen ja Ukrainaan. Ja sitten katsomme, millainen tarkalleen ottaen on johtopäätösten tai julkilausuman muoto.
11:59
Lue myös: Eva: Suomalaisten luottamus Naton turvatakuisiin on heikentynyt selvästi
Tutkia Naton Venäjä-yhtenäisyyden rikkominen riski Suomen edulle
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu sanoo, että Venäjään liittyvistä kirjauksista on käyty keskustelua Naton sisällä.
– Jos sitä (kirjausta) lähdetään muuttamaan, niin se rikkoo Naton yhtenäisyyttä. Siinä on myös se riski, että se vie puhdin pois Suomen kannalta tärkeimmältä Naton toiminnalta.
Venäjän uhan pitkäkestoisuutta painotetaan myös Suomen kansallisessa viestinnässä. Jos kirjausta muutettaisiin, se olisi ikävä signaali, hän sanoo.
– Yleisempi riski on se, että Venäjän uhkaan varautumiseen puhti lähtee pois. Se on Suomelle haastavaa, koska varautumiselle on ollut vahva momentum viimeiset vuodet, Pesu kuvaa.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kuitenkin vakuutti STT:lle, että kaikki pitävät Venäjää liittokunnan pääuhkana.
– Kaikki tajuavat, että se mitä nyt tehdään puolustusmenojen nostamiseksi johtuu siitä, että Venäjä on aloittanut aggression aikakauden Euroopassa, hän sanoi STT:lle viikko sitten antamassaan haastattelussa.
Jakaako myös Yhdysvallat tämän uhkakuvan?
– En näe riskejä siinä, että Nato jotenkin menettäisi fokuksensa siinä, että Venäjä on pääuhka. Tämä on tietenkin Suomen kannalta pääasia, eikä siinä ole mitään epäselvyyttä.
Lue myös: Rubio väittää: Nato-maat hyväksyvät puolustusmenojen noston
"Amerikkalaisten paine tehnyt tehtävänsä"
Yhdysvaltojen ei kaikesta huolimatta arvioida olevan vetäytymässä Euroopasta. Nato-lähteiden mukaan on kuitenkin selvää, että vastuuta Natossa ollaan siirtämässä nyt enemmän eurooppalaisille jäsenvaltioille ja tarkoituksena on luoda eurooppalaisempi Nato.
Samaa vakuutti myös Yhdysvaltain tuore Nato-suurlähettiläs Matthew Whitaker viime viikon lehdistötilaisuudessaan.
– Yhdysvallat ei aio vetäytyä Euroopasta -- sen sijaan pyydämme, että eurooppalaiset liittolaisemme ovat kyvykkäämpiä ja tasavertaisempia kumppaneita.
Ministeri Häkkäsen mukaan Euroopan vahvistuminen on hyvä asia.
– Amerikkalaisten paine on tehnyt tehtävänsä. Suomelle on olennaista, että meillä on tukijoukkoina nykyistä vahvempia puolustusvoimia Euroopan mailta. Se on meille pelkästään positiivinen asia, että muut Euroopan maat lähtevät tähän vahvemmin mukaan.
Lue myös: Saksalta vihreää valoa viiden prosentin puolustusmenotavoitteelle
Puolustusmenot viiteen prosenttiin?
Ennen Haagin kokousta Naton puolustusministerit kokoontuvat Brysseliin kesäkuun alussa. On odotettavaa, että ministerit saavat jo kyseissä kokouksessa aikaan jonkinlaisen yhteisen näkemyksen siitä, mihin puolustusmenotavoite nostetaan.
Yhdysvaltain Nato-suurlähettiläs Whitaker toisti tiistaina Trumpin kannan siitä, että Yhdysvallat haluaa Nato-maiden sitoutuvan viiden prosentin puolustusmenoihin bruttokansantuotteesta.
Ainakin Saksa on jo näyttänyt Yhdysvaltain ehdotukselle vihreää valoa.
Keskustelut siitä, mitä puolustusmenoihin tarkalleen ottaen määriteltäisiin, ovat yhä kesken. Kysymys puolustusmenojen nostosta on osalle talousongelmien kanssa painivista Nato-maista vaikea, ja siksi viiden prosentin tavoitetta on pidetty osin epärealistisena.
Tällä hetkellä todennäköistä on, että viiden prosentin tavoitteen täyttymiseksi puolustusmenoja tullaan tarkastelemaan kahdessa eri osassa eli varsinaisissa puolustusmenoissa ja niin sanotuissa liitännäismenoissa, kuten esimerkiksi kyberturvallisuuteen ja sotilaiden liikkuvuuteen liittyvissä asioissa.
Asian vahvisti myös Naton pääsihteeri Rutte Antalyassa tällä viikolla.
– Myönnän, että keskustelua käydään sekä ydinpuolustusmenoista että puolustukseen liittyvistä investoinneista, hän sanoi.
Rutten mukaan kaikkien puolustukseen liittyvien menojen on oltava kohdillaan. Esimerkkinä hän nosti sotilaallisen liikkuvuuden.
– Jos ylität Euroopassa siltaa, toivot, että pääset sillan yli autollasi. Sama koskee tankkeja. Koko sotilaallisen liikkuvuuden kyky on siis keskeinen -- meidän on varmistettava, että emme keskity vain ydinpuolustusmenoihin.
Lue myös: Saksan tuleva liittokansleri epäilee Naton olemassaoloa tulevina vuosikymmeninä
"Elämme historiallista aikaa"
Puolustusministeri Häkkäsen mukaan puolustusmenotavoite tulee joka tapauksessa olemaan korkea. Hän sanoo, että nyt eletään historiallisen painavaa aikaa Euroopan ja Suomen turvallisuuden kannalta.
– Kovan puolustuksen menojen osalta on selvää, että lukema pyörii 3,5–4 prosentin välissä.
Lue myös: Ukrainasta turhautuneet haukut Trumpille
8:15