Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala pitää Naton huippukokousta onnistuneena, mutta ei usko kaikkien Nato-maiden pääsevän puolustusmenotavoitteeseen.
Nato-maat sopivat eilen, että puolustusmenotavoite nousee yhteensä viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä.
Haukkala ei usko kaikkien Nato-maiden pääsevän tavoitteeseen.
– Varmaan aika turvallinen ennuste on, että eivät tule pääsemään. Mutta olennaista on liike ja sen suunta, ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala sanoo.
Esimerkiksi Espanja ei ole sitoutunut viiteen prosenttiin, vaan katsoo pääsevänsä Naton suorituskykyvaatimuksiin pienemmillä summilla. Tällä hetkellä Espanjan puolustusmenot eivät täytä edes Naton nykyistä kahden prosentin vaatimusta.
– Espanjan viesti on osaltaan myös realismia. Ajatuksena se onkin ihan oikea, että mitä tehokkaammin asioita pystytään tekemään, niin sen parempi kaikille, Haukkala sanoo.
Haukkalan mukaan yksittäisten jäsenmaiden jääminen Naton tavoitteesta ei kuitenkaan heikennä Naton yhteisen puolustuksen uskottavuutta.
Olennaisempaa on Naton sotilaallinen suorituskyky, joka ei ole riippuvainen yksittäisen jäsenmaan puolustusmenojen prosenttiosuudesta, hän sanoo.
Haukkalan mukaan viiden prosentin tavoitteeseen päädyttiin pitkälti Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toiveesta.
– Tahtotilan ilmaisuna se (tavoite) on ihan järkevä.
– Siinä kaikkien Naton jäsenmaiden toimesta haluttiin lähettää Trumpille viesti, että hänen toiveensa, huolensa ja vaatimuksensa otetaan vakavasti, Haukkala sanoo.
"Minun makuuni liian imelää"
Huippukokouksen alla huomiota herätti Trumpin julkaisema tekstiviesti, jonka hän oli saanut Naton pääsihteeriltä Mark Ruttelta. Viestissä Rutte ylisti Trumpia, ja kirjoitti muun muassa Trumpin saavuttaneen jotain, mitä yksikään Yhdysvaltain presidentti ei ole saanut tehtyä vuosikymmeniin.
Haukkalan mukaan Rutten viesti oli Trumpin mielistelyä, ja jopa nuoleskelua.
– Minun makuuni se (viesti) oli vähän liian imelä. Ehkä Rutte halusi kaikin tavoin varmistaa, että huippukokoukseen tulee hyväntuulinen Trump.
Naton julkilausuma korostetaan jäsenmaiden sitoutumista Naton viidenteen artiklaan eli yhteiseen puolustukseen. Juuri ennen huippukokousta Trump herätti huomiota toteamalla, että Naton viidennestä artiklasta on useita eri määritelmiä.
– Riippuu määritelmästä. Naton viidennelle artiklalle on useita määritelmiä, Trump vastasi, kun häneltä kysyttiin Yhdysvaltain sitoutumisesta Nato-maiden puolustamiseen.
Haukkalan mukaan Trump on oikeassa siinä, että Naton viidennen artiklan sanamuoto on tulkinnanvarainen.
– Hän on siinä mielessä oikeassa, että liittokunnan (Naton) historian alusta, eli vuodesta 1949, on ollut myös käydä keskustelua siitä, mitä sitoumus lopulta tarkoittaa. Sanamuoto itsessään sopimuksessa on tulkinnanvarainen, ja se jätettiin tulkinnanvaraiseksi siksi, että siinä ajassa se oli ainoa tapa saada Yhdysvallat allekirjoittamaan sopimus.
Haukkalan mukaan sanamuotoja ja tulkintoja olennaisempaa on kuitenkin lopulta se, mitä Nato tekee.
– Nato kehittää sotilaallista suorituskykyä, harjoittelee, tekee suunnitelmia, ja signaloi kaikella tällä myös tiettyä tahtotilaa. Se on vähintään yhtä oleellista kuin keskustelu sanamuodoista.
Lue lisää: Trump avautui Nato-kokouksen tuloksista – kehaisi myös Stubbin taitoja
Naton viides artikla sisältyy Naton perussopimukseen eli Pohjois-Atlantin sopimukseen, johon jäsenmaat sitoutuvat Naton jäsenenä.
Naton viidennen artiklan mukaan "yhteen tai useampaan osapuoleen kohdistettu aseellinen hyökkäys Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa katsotaan hyökkäykseksi kaikkia osapuolia vastaan".
Lisäksi Naton viidenteen artiklaan on kirjattu, että aseellisen hyökkäyksen tapahtuessa kukin jäsenmaa käyttää YK:n peruskirjan mukaista puolustustautumisoikeuttaan, eli oikeutta erilliseen tai yhteiseen puolustautumiseen, ja "auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta yhtä tai useampaa osapuolta ryhtymällä viipymättä erikseen ja yhdessä muiden osapuolten kanssa tarpeelliseksi katsomiinsa toimiin, mukaan lukien aseellisen voiman käyttö, Pohjois-Atlantin alueen turvallisuuden palauttamiseksi ja ylläpitämiseksi".
Vaikka sanamuoto on tulkinnanvarainen, Haukkalan mukaan mikään ei kuitenkaan tällä hetkellä anna aihetta epäillä, että sitoumus, eli Naton yhteinen puolustus tai Yhdysvaltain sitoutuminen Naton yhteiseen puolustukseen olisi menettänyt uskottavuuttaan.
Sataprosenttista varmuutta esimerkiksi siitä, tulisiko Yhdysvallat Suomen avuksi aseellisen hyökkäyksen sattuessa, ei kuitenkaan käytännössä voida saada.
Viime kädessä päätös tehtäisiin vallitsevassa ajassa ja tilanteessa, Haukkala sanoo.
Haukkala pitää eilen päättynyttä Naton huippukokousta onnistumisena sekä Suomen että Naton kannalta.
– Vältettiin pahimmat pelot, vahvistettiin viides artikla raudanlujana puolustussitoumuksena, ja sovittiin kunnianhimoisista tavoitteista yhteiseen puolustukseen ja pelotteeseen.