Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

UPIn johtaja: Naton 5. artiklan sanamuoto on tulkinnanvarainen: "Siinä mielessä Trump on oikeassa"

12:23Oliko Nato-kokous onnistunut vai ei, Hiski Haukkala?Katso video: Oliko Nato-kokous onnistunut vai ei, Hiski Haukkala?
Julkaistu 26.06.2025 19:33
Toimittajan kuva

Maria Nykänen

maria.nykanen@mtv.fi

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala pitää Naton huippukokousta onnistuneena, mutta ei usko kaikkien Nato-maiden pääsevän puolustusmenotavoitteeseen.

Nato-maat sopivat eilen, että puolustusmenotavoite nousee yhteensä viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä.

Haukkala ei usko kaikkien Nato-maiden pääsevän tavoitteeseen.

– Varmaan aika turvallinen ennuste on, että eivät tule pääsemään. Mutta olennaista on liike ja sen suunta, ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala sanoo.

Esimerkiksi Espanja ei ole sitoutunut viiteen prosenttiin, vaan katsoo pääsevänsä Naton suorituskykyvaatimuksiin pienemmillä summilla. Tällä hetkellä Espanjan puolustusmenot eivät täytä edes Naton nykyistä kahden prosentin vaatimusta.

– Espanjan viesti on osaltaan myös realismia.  Ajatuksena se onkin ihan oikea, että mitä tehokkaammin asioita pystytään tekemään, niin sen parempi kaikille, Haukkala sanoo.

Haukkalan mukaan yksittäisten jäsenmaiden jääminen Naton tavoitteesta ei kuitenkaan heikennä Naton yhteisen puolustuksen uskottavuutta. 

Olennaisempaa on Naton sotilaallinen suorituskyky, joka ei ole riippuvainen yksittäisen jäsenmaan puolustusmenojen prosenttiosuudesta, hän sanoo.

Haukkalan mukaan viiden prosentin tavoitteeseen päädyttiin pitkälti Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toiveesta. 

– Tahtotilan ilmaisuna se (tavoite) on ihan järkevä.

– Siinä kaikkien Naton jäsenmaiden toimesta haluttiin lähettää Trumpille viesti, että hänen toiveensa, huolensa ja vaatimuksensa otetaan vakavasti, Haukkala sanoo.

"Minun makuuni liian imelää"

Huippukokouksen alla huomiota herätti Trumpin julkaisema tekstiviesti, jonka hän oli saanut Naton pääsihteeriltä Mark Ruttelta. Viestissä Rutte ylisti Trumpia, ja kirjoitti muun muassa Trumpin saavuttaneen jotain, mitä yksikään Yhdysvaltain presidentti ei ole saanut tehtyä vuosikymmeniin.

Haukkalan mukaan Rutten viesti oli Trumpin mielistelyä, ja jopa nuoleskelua.

– Minun makuuni se (viesti) oli vähän liian imelä. Ehkä Rutte halusi kaikin tavoin varmistaa, että huippukokoukseen tulee hyväntuulinen Trump.

Naton julkilausuma korostetaan jäsenmaiden sitoutumista Naton viidenteen artiklaan eli yhteiseen puolustukseen. Juuri ennen huippukokousta Trump herätti huomiota toteamalla, että Naton viidennestä artiklasta on useita eri määritelmiä.

– Riippuu määritelmästä. Naton viidennelle artiklalle on useita määritelmiä, Trump vastasi, kun häneltä kysyttiin Yhdysvaltain sitoutumisesta Nato-maiden puolustamiseen.

Haukkalan mukaan Trump on oikeassa siinä, että Naton viidennen artiklan sanamuoto on tulkinnanvarainen.

– Hän on siinä mielessä oikeassa, että liittokunnan (Naton) historian alusta, eli vuodesta 1949, on ollut myös käydä keskustelua siitä, mitä sitoumus lopulta tarkoittaa. Sanamuoto itsessään sopimuksessa on tulkinnanvarainen, ja se jätettiin tulkinnanvaraiseksi siksi, että siinä ajassa se oli ainoa tapa saada Yhdysvallat allekirjoittamaan sopimus. 

Haukkalan mukaan sanamuotoja ja tulkintoja olennaisempaa on kuitenkin lopulta se, mitä Nato tekee.

– Nato kehittää sotilaallista suorituskykyä, harjoittelee, tekee suunnitelmia, ja signaloi kaikella tällä myös tiettyä tahtotilaa. Se on vähintään yhtä oleellista kuin keskustelu sanamuodoista.

Lue lisää: Trump avautui Nato-kokouksen tuloksista – kehaisi myös Stubbin taitoja

Naton viides artikla sisältyy Naton perussopimukseen eli Pohjois-Atlantin sopimukseen, johon jäsenmaat sitoutuvat Naton jäsenenä. 

Naton viidennen artiklan mukaan "yhteen tai useampaan osapuoleen kohdistettu aseellinen hyökkäys Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa katsotaan hyökkäykseksi kaikkia osapuolia vastaan".

Lisäksi Naton viidenteen artiklaan on kirjattu, että aseellisen hyökkäyksen tapahtuessa kukin jäsenmaa käyttää YK:n peruskirjan mukaista puolustustautumisoikeuttaan, eli oikeutta erilliseen tai yhteiseen puolustautumiseen, ja "auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta yhtä tai useampaa osapuolta ryhtymällä viipymättä erikseen ja yhdessä muiden osapuolten kanssa tarpeelliseksi katsomiinsa toimiin, mukaan lukien aseellisen voiman käyttö, Pohjois-Atlantin alueen turvallisuuden palauttamiseksi ja ylläpitämiseksi".

Vaikka sanamuoto on tulkinnanvarainen, Haukkalan mukaan mikään ei kuitenkaan tällä hetkellä anna aihetta epäillä, että sitoumus, eli Naton yhteinen puolustus tai Yhdysvaltain sitoutuminen Naton yhteiseen puolustukseen olisi menettänyt uskottavuuttaan. 

Sataprosenttista varmuutta esimerkiksi siitä, tulisiko Yhdysvallat Suomen avuksi aseellisen hyökkäyksen sattuessa, ei kuitenkaan käytännössä voida saada.

Viime kädessä päätös tehtäisiin vallitsevassa ajassa ja tilanteessa, Haukkala sanoo.

Haukkala pitää eilen päättynyttä Naton huippukokousta onnistumisena sekä Suomen että Naton kannalta.

– Vältettiin pahimmat pelot, vahvistettiin viides artikla raudanlujana puolustussitoumuksena, ja sovittiin kunnianhimoisista tavoitteista yhteiseen puolustukseen ja pelotteeseen.

Lue lisää: EU-huippukokous alkaa – Unkari jarruttaa taas Venäjä-pakotteita

Lisää aiheesta:

Tätä Naton uusi tavoite tarkoittaa SuomelleNato-maat sopivat viiden prosentin puolustusmenotavoitteesta – tuleeko tämä toteutumaan?Nato-maat valmistautuvat historialliseen menojen nostoon – Trumpin ailahtelevuus Venäjä-kysymyksessä herättää huolta"Trumpin pelko on viisauden alku" – Nato-maat valmistelevat jättimäistä rahastoa Ukrainan tukemiseksiNaton huippukokouksesta uhkaa tulla Turkki-show – näistä asioista Vilnassa keskustellaanPresidentti Niinistö: Venäjä koetaan uhkana, koska se käyttäytyy uhkaavasti
NatoDonald TrumpMark RutteSuomiAreena2025Kotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Nato
  • 8.11.18:07
    Sanna Marin

    Marinilta suora vastaus ehdolle asettumisesta – katso tästä tunnelmia yleisö- ja mediatilaisuudesta

  • 7.11.08:35
    Sotaharjoitukset

    Maavoimat jalkauttaa Ukrainan sodan oppeja – 15 000 varusmiestä ja reserviläistä sotaharjoituksiin

  • 5.11.17:41
    Mark Rutte

    Rutte: Yhdysvaltain joukkojen vähentämispäätöksen seurauksia Natolle liioitellaan

  • 5.11.05:16
    Kyselyt

    MT: Enemmistö ei luota Trumpin puolustavan Suomea Venäjältä

  • 4.11.06:01
    Ukrainan sota

    Kysely: Lähes puolet suomalaisista pelkää suursodan alkavan