Trump selvisi salamurhayrityksestä – psykologi kertoo, mitä mielelle tapahtuu, kun kuolema käy lähellä
Terveyspsykologian erikoispsykologi Miranda Koskinen kertoo, että kuoleman lähellä käymisen käsittely vie noin muutamia kuukausia.Shutterstock ja Miranda Koskinen
Kun ihminen käy lähellä kuolemaa esimerkiksi väkivallan uhriksi tai onnettomuuteen jouduttuaan, mielessä käynnistyy asiantuntijan mukaan kuukausia kestävä psykologinen käsittelyprosessi. Siihen, millainen se on, vaikuttavat ihmisen persoonallisuus, tunnetaidot ja kokemukset.
Spekulointi pohjautuu Trumpin kommenttiin, joka koski hänen tulevaa puhettaan republikaanien torstaina pidettävässä puoluekokouksessa. MTV Uutiset kertoi Yhdysvaltain ex-presidentin kommenteista tässä artikkelissa.
Kun ihminen käy lähellä kuolemaa esimerkiksi joutuessaan väkivallan tai onnettomuuden uhriksi tai saadessaan sairauskohtauksen, hän sekä joutuu kohtaamaan että saa kohdata oman kuolevaisuutensa, kertoo terveyspsykologian erikoispsykologi Miranda Koskinen.
– Siinä mielessä joutuu, että usein tällainen tapahtuma on pelottava, yllättävä ja joskus jopa traumaattinen. Toisaalta saa, koska joskus oman kuolemattomuuden illuusion rikkoutuminen ja siitä seuraavat prosessit voivat olla tärkeä herätys ja liikkeellepaneva voima elämässä.
Käsittelyprosessi käynnistyy tilanteessa, jossa on itse joko ajatellut nyt kuolen tai on saanut tiedon siitä, että on käynyt lähellä kuolemaa tilanteessa, jota ei itse pystynyt havainnoimaan.
Koskinen muistuttaa, että äkilliset kuolemanläheisyyskokemukset eivät koskaan tapahdu tyhjiössä.
– Ihmisen persoona, tunnetaidot, elämäntilanne ja [muut] lähtökohdat vaikuttavat kaikki siihen, miten läheltä piti -tilannetta pystyy käsittelemään.
Samat prosessit käynnistyvät myös tilanteessa, jossa seuraa vierestä ja läheltä sitä, kun oma läheinen, esimerkiksi lapsi, käy lähellä kuolemaa.
Jos ihmisellä on historiassaan turvattomuuden kokemusta tai traumataustaa, kuoleman lähellä käyminen voi aktivoida aiemmat turvattomuuden tunteet uudelleen.
12:46Katso myös: Tanssija, lennonopettaja ja taitolentäjä Sami Saikkonen vieraili joulukuussa 2023 Huomenta Suomessa puhumassa siitä, miten lento-onnettomuus ja kuoleman täpärä väistäminen vaikuttivat hänen elämäänsä.
Tapahtuneeseen jumiutuminen voi johtaa häiriöön
Kuolemanläheisyyskokemukseen liittyvien tunteiden ja ajatusten kieltäminen tai kokemuksellisen ilmaisun estyminen hidastaa asiantuntijan mukaan käsittelyprosessia. Se taas johtaa herkästi siihen, että tapahtuneeseen jää jollain tavalla jumiin, Koskinen kertoo.
Jumiutuminen voi näkyä esimerkiksi korostuneena vihaisuutena, katkeruutena, epäreiluuden kokemuksena tai asettumisena uhrin asemaan.
Tyypillistä on Koskisen mukaan myös se, että tapahtuman jälkeen ihminen kokee jatkuvasti olevansa kuolemanvaarassa.
– Turvattomuuden tunne on hallitseva, ja se tekee ihmisestä valppaan. Ihminen ikään kuin skannaa ympäristöään ja tulkitsee erilaiset tilanteet ja asiat vaaroiksi, Koskinen kertoo.
Yleensä mieli käsittelee kuolemanläheisyyskokemusta noin muutaman kuukauden, jonka jälkeen siitä alkaa muodostua osa elämän kokemushistoriaa.
– Jos käsittely jumiutuu, oireet eivät lievene itsestään ja kestävät huomattavasti pidempään, voi olla kyse trauman jälkeisestä stressihäiriöstä.
On myös mahdollista, että mahdollisesti tappavasta tilanteesta selviytyminen saa ihmisen illuusion omasta kuolemattomuudesta vahvistumaan.
Tietyt persoonallisuuden piirteet ja tilanteet saattavat lisätä kokemusta haavoittamattomuudesta ja kuolemattomuudesta. Ihminen päätyy ajattelemaan ja päättelemään, ettei häntä mikään tapa, ja että itsellä on tärkeä tehtävä ja merkitys.
– Se voi olla varsin luonnollinen ja myönteinenkin asia, mutta voi erittäin korostuneena johtaa joskus kohtuuttomien riskien ottamiseen tai hyvin voimakkaisiin reaktioihin, jos vaikkapa myöhemmin sairastuu vakavasti, Koskinen sanoo.
Kuolemanläheisyyskokemuksen jälkeen sekä ihmisen perusturvallisuuden että luottamuksen tunne horjuvat.
– Turvallisuuden tunteen palautumisen näkökulmasta on ensisijaista, että kun vaara on ohi fyysisesti ja psyykkisesti, käy tilannetta läpi rauhassa ja jäsentäen. On tärkeää, että hyväksyy kuoleman olleen lähellä, mutta ymmärtää, ettei kuollut, Koskinen kertoo.
Kokemuksen hyväksymisestä ja käsittelystä voi seurata kiitollisuuttaa.
– Joku itselleen tärkeä asia voi tulla uudella tavalla esille ja nähdyksi, ja elämään voi alkaa kehittää jälleen luottamuksellista suhdetta. Luottamus elämään on sitä, että vaikka kaikki onkin pohjimmiltaan epävarmaa, voi elämään silti luottaa.
Koskisen mukaan ihminen selviytyy kuolemanläheisyyskokemuksesta tyypillisesti hyvin, jos elämäntilanne on muuten kunnossa.
– Jos elämässä on jatkuvuutta tuovia asioita ja läheisiä ihmisiä, riittävät oman arjen tarjoamat voimavarat ja kannattelevuus selviytymiseen. Silloin ammattiapua ei tarvita.
Jos taas lähipiiri tai omat voimavarat eivät riitä kannattelemaan ja käsittelemään kokemusta, ammattilainen voi auttaa normalisoimaan kokemusta, palauttamaan turvallisuuden tunnetta ja tukemaan omien selviytymiskeinojen käyttöönottoa.
– Esimerkiksi töihin tai muihin rutiineihin kannattaa palata mahdollisimman pian.
Ammattilainen voi myös auttaa huomaamaan, jos jokin kehollinen oire on tilanteeseen nähden hyvin korostunut ja toimintakykyyn vaikuttava.
Se, että ihminen käy lähellä kuolemaa, ei itsessään vielä riitä muuttamaan arvomaailmaa tai saa ihmistä tekemään radikaaleja päätöksiä oman elämän suhteen.
Sen sijaan kuolemanläheisyyskokemuksen käsittely voi niin tehdä.
– Tapahtuma itsessään ei muuta mitään, mutta tapahtuneen prosessointi ja reflektointi voivat auttaa ihmistä huomaamaan, mitkä asiat ovat hänelle merkityksellisiä ja tekemään konkreettisia asioita niiden eteen.
Esimerkiksi Koskinen antaa tilanteen, jossa ihminen on elänyt pitkään onnettomassa parisuhteessa ja päättää viimein lähteä tai ainakin alkaa pitää paremmin omia puoliaan.
– Tällaisen muutoksen tekeminen kuolemanläheisyyskokemuksen jälkeen vaatii kuitenkin sen, että jotain on ollut jo olemassa ja käynnissä ennen tilannetta, jossa käy lähellä kuolemaa.
– Mikään elämässä ei tapahdu nopeasti ja helposti. Ulospäin radikaaleilta muutoksilta näyttävät asiat tapahtuvat useimmiten pitkien prosessien kautta, mutta kuoleman läheisyys voi sysätä ihmistä kohti muutosta.
Nelli Hyttinen on MTV Uutisten terveys- ja hyvinvointitoimittaja.
Hyttisen intohimo ovat tutkivalla otteella toimitetut juttukokonaisuudet, jotka käsittelevät lääketieteen ilmiöitä ja ihmisten kokemustarinoita.
Hyttinen on erityisen kiinnostunut seksuaaliterveysaiheista, mutta hän on yhtä lailla valmis selvittämään, mitkä ravitsemus- tai treenivinkit kannattaa ohittaa ja mihin kannattaa panostaa.
Hyttisen työnjälkeä voi nähdä myös TV-ruudussa ja Katsomossa, sillä hän juontaa Terveysmyytit-sarjaa ja toimittaa Asian ytimessä -dokumentteja.
Onko sinulla terveys- tai hyvinvointiaiheinen juttuvinkki? Laita se Nellille sähköpostiin (alla).
