Turun Palloseuran päävalmentaja Ivan Piñol nautti uransa parhaasta vuodesta, kun hän johdatti perinteikkään seuran ensi yrittämällä takaisin Veikkausliigaan. Saavutus on merkityksellinen asia 43-vuotiaalle katalonialaiselle, jonka ura joutui aiemmin tauolle perheessä koettujen pelonhetkien seurauksena.
Mystistä rannekorua kädessään kantava Piñol nousi lokakuussa sankariksi Turun mustavalkoisten keskuudessa. Katalonialaisluotsin hyökkäysvoittoinen ja ennakkoluuloton pelitapa nosti TPS:n vasten odotuksia karsintojen kautta Veikkausliigaan.
– Todennäköisesti kukaan ei odottanut sitä, paitsi me. Olimme uskomattomia tällä kaudella. Sanoisin, että tuomme rock 'n' rollin kilpailuun, Piñol hymyilee Veritas Stadionilla pitämiensä harjoitusten jälkeen MTV Urheilun haastattelussa.
Piñol takaa, että samaa on luvassa myös ensi kaudella. TPS:n tavoitteena on olla kilpakykyinen joukkue myös Veikkausliigassa.
– Aiomme jatkaa rock 'n' rollia Veikkausliigassa. Minulle jalkapallossa on kyse tunteista ja suurimmat tunteet tulevat maalien juhlimisesta. Siksi mielessäni on hyökätä niin paljon kuin mahdollista, Piñol sanoo.
– Minulle tärkeintä viime kaudella oli löytää jotain uutta, joka saisi pelaajat pelaamaan noususta. Johtuen seuran tilanteesta kauden alussa, se oli haastavaa. Olisimme voineet olla keskivertojoukkue, mutta näin meidän voivan tehdä jotain erityistä.
Cruyffista mallia
Piñolin pelifilosofia juontaa juurensa jo hänen nuoruusvuosiinsa, jolloin hollantilaislegenda Johan Cruyff rikkoi lasikattoja hyökkäysvoittoisella pelitavallaan FC Barcelonan päävalmentajana.
– Muistan, että hän keskittyi hyökkäämiseen enemmän kuin puolustamiseen. Se miten hän valmensi pelaajia ja ymmärsi jalkapalloa oli maagista. Hän on aina ollut esikuva itselleni päävalmentaja, jo lapsesta saakka.
Piñolin toinen suuri esikuva oli hänen isänsä, jonka valmentamia otteluita ja harjoituksia Espanjan alasarjoissa hän pääsi seuraamaan läheltä jo varsin nuorena.
– Muistan olleeni 5- tai 6-vuotiaasta lähtien vaihtopenkillä hänen kanssaan. Minulla on hyviä muistoja siltä ajalta. Olen ehkä ollut hieman liian nuoresta iästä lähtien penkin päässä, Piñol naurahtaa.
Piñol saapui ensi kertaa Suomeen vuonna 2005, kun hän aloitti urheilutieteiden opinnot Lahdessa. Myöhemmin alkanut yhteistyö Simo Valakarin rinnalla Kuopion Palloseuran apuvalmentajana 2021–2022 antoi hänelle mahdollisuuden palata tänne töihin.
– Se oli paras kokemukseni Suomessa ennen tätä TPS-vuotta. Simo on ollut minulle kuin mentori ja hänellä on ollut suuri vaikutus minuun. Olen hyvin kiitollinen hänelle kaikesta, mitä koimme yhdessä. Suomesta on tullut ajan kanssa toinen kotini.
Kolme kuukautta teho-osastolla
Riemukasta TPS-vuotta edelsi kuitenkin täysin päinvastainen ajanjakso kesällä 2024.
Pysäyttävä puhelinsoitto vaimolta pakotti Pinolin valmennusuran hetkellisesti tauolle, kun hän toimi FC Lahden apuvalmentajana.
– Muistan kun olin valmistautumassa otteluun, jossa pelasimme Ekenäs IF:ää vastaan.
– Sitten raskaana oleva vaimoni soitti, että hänen lapsivetensä menivät raskausviikolla 25.
– Otin heti ensimmäisen junan ja lennon kotiin. Seuraavat kolme kuukautta menivät teho-osastolla.
Päivät teho-osastolla olivat pitkiä ja uuvuttavia, mutta lopulta asiat kääntyivät parhain päin.
– Se oli rankka ajanjakso, mutta samalla maailman kaunein asia. Minun lapseni taisteli sinnikkäästi sinä aikana ja olimme kaikista ylpeitä.
– Se oli vaikea hetki minulle. Sen takia, kun puhutaan paineesta, en koe sitä enää samalla tavalla jalkapallossa tai urheilussa.
Piñol on erityisen kiitollinen kaikille heille, jotka hoitivat hänen lastaan teho-osastolla kolmen kuukauden ajan.
– Nämä sairaanhoitajat ja lääkärit ovat aitoja sankareita. He työskentelevät todellisen paineen alla joka päivä.
– Totta kai, se mitä me valmentajat teemme kentällä on meidän työmme ja tuntuu meistä tärkeältä, mutta se mitä he tekevät sairaalassa... He aidosti pelastavat henkiä. Olemme niin onnellisia ja poikamme Roc voi nyt hyvin.
Piñolin työt FC Lahdessa tulivat samoihin aikoihin päätökseen.
Katalaani etsi kuumeisesti uutta työpaikkaa ja neuvotteli päävalmentajan pestistä myös Lahden kanssa, mutta yhteistyötä ei jatkettu.
– Se oli todella vaikea hetki käsitellä, koska meidän oli seurattava poikani tilannetta. Jalkapallo oli siinä kohtaa toissijainen asia.
– Muutamien vaihtoehtojen jälkeen päätimme muuttaa takaisin Suomeen. Kiitos (urheilutoimenjohtaja) Kasper Hämäläisen, TPS oli se tilaisuus, jota etsin ja jonka koin myös ansaitsevani. Se oli raskas pettymys, kun en saanut jatkoa Lahdessa, mutta tämä kausi TPS:ssä on ollut mieletön, enkä voi sanoa katuvani mitään.
