Torden kertoi oman versionsa Luhanskin tapahtumista hovioikeudessa: "En ampunut yhtäkään laukausta"

Tordenin mukaan oli mahdotonta, että Rusitsh olisi tulittanut ukrainalaisia.

– Rusitsh ei voinut järjestää tulitusta - - Ei ollut kalustoa tällaiseen taisteluun. Itsestäni voin sanoa, että kyseisessä taistelussa en ampunut yhtäkään laukausta.

Syyttäjä näytti istunnossa videosta otetun pysäytyskuvan, jossa Torden tähtää konetuliaseella puistikkoon, ja pyysi tätä kertomaan, mitä tilanteessa tapahtuu.

– Tapahtui se, mikä ei liity käsiteltävänä olevaan asiaan, joten on turha kommentoida, Torden sanoi.

Voislav Tordenin tapausta alettiin käsitellä hovioikeudessa tammikuun alussa.Lehtikuva

"Tarkoituksena saada huomiota"

Syyttäjä kysyi Tordenilta myös toisesta videosta, jolla tämä puhuu Serbin kanssa. Syyttäjän mukaan videolla sanotaan Rusitshin toimineen osana Betmen-joukkoa ja järjestäneen ukrainalaisten väijytyksen. Torden sanoi, että kyseessä oli propagandavideo.

– Tarkoituksena oli luoda Rusitshista legenda. Tarkoituksena oli saada huomiota Rusitshille ja saada tätä kautta resursseja. - - Tämä ei ole materiaalia, jonka perusteella voi nostaa syytteen. Kyseessä on propagandaa.

Helsingin käräjäoikeus katsoi aiemmin tuomiossaan riidattomaksi, että Rusitsh osallistui aseelliseen hyökkäykseen ukrainalaissotilaita vastaan.

Oikeuden mukaan näyttämättä kuitenkin jäi, että juuri Rusitsh oli väijytyksen takana. Paikalla oli oikeuden mukaan muitakin joukkoja. Näin käräjäoikeus hylkäsi väijytystä ja tulitusta koskevan syytekohdan.

Torden tuomittiin käräjillä siitä, että Rusitsh-sotilaat ampuivat väijytyksen ja tulituksen jälkeen yhden ukrainalaissotilaan. Syyttäjän mukaan tapettuja ukrainalaisia oli neljä, mutta käräjäoikeuden mukaan vain yhden osalta oli riittävä näyttö.

Torden tuomittiin käräjäoikeudessa myös muun muassa syytekohdista, jotka koskivat haavoittuneen ukrainalaissotilaan silpomista ja kaatuneesta sotilaasta otettujen halventavien kuvien levittämistä.

Rajavartija selvitti henkilöllisyyden

Torden saapui Venäjältä Suomeen heinäkuussa 2023 autolla Vaalimaan kautta. Pian rajanylityksen jälkeen rajavartija selvitti, että mies oli aiemmalta nimeltään Jan Igorevitsh Petrovski ja että tällä oli koko Schengen-aluetta koskeva Norjan ja Tshekin määräämä maahantulokielto.

Seuraavana päivänä Tordenin oli tarkoitus nousta Helsinki-Vantaalta lähtevälle Nizzan-lennolle, mutta hänet otettiin kiinni lentoasemalla. Asiaa tutkittiin ensin maahantulokiellon rikkomisena, kunnes huomattiin, että Petrovski oli myös EU:n pakotelistalla.

Korkein oikeus (KKO) linjasi joulukuussa 2023, ettei Tordenia voida luovuttaa Ukrainaan maan heikkojen vankilaolojen takia. 

Oikeudenkäynti käydään Suomessa, sillä sotarikoksissa on kyse kansainvälisistä rikoksista, joiden rangaistavuus perustuu Suomea sitoviin sodan oikeussääntöjä koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin.

Lue myös: Sotarikollinen vai pelkkä propagandisti – hovioikeudenkäynti venäläisen Voislav Tordenin sotarikossyytteistä alkaa