Voislav Torden jäi heinäkuussa 2023 kiinni Helsinki-Vantaan lentokentällä, mistä hänen oli tarkoitus lentää Nizzaan.
Sotarikoksista elinkautiseen vankeuteen tuomittu venäläismies kertoi tänään Helsingin hovioikeudelle oman versionsa tapahtumista, joissa 22 ukrainalaista kuoli Itä-Ukrainan Luhanskissa syyskuun alussa 2014. Voislav Torden on kiistänyt kaikki syytteet.
Torden kertoi matkustaneensa Norjasta Luhanskiin edeltävän kesän lopulla, koska halusi auttaa venäjänkielistä väestöä, jonka elämä hänen mukaansa oli vaarassa. Hänen mukaansa Ukrainan viranomaiset olivat rajoittaneet paikallisten oikeuksia.
Torden sanoi olleensa Luhanskissa osa Rusitsh-ryhmää, joka hänen mukaansa oli tuolloin täysin itsenäinen ja riippumaton. Ryhmällä oli hänen mukaansa käytössään vain kevyt aseistus ja se liikkui siviilipakettiautolla. Ryhmän komentaja oli mies, joka käytti taistelunimeä "Serb", Torden sanoi.
– Komentaja Serb oli autoritaarinen komentaja. Hän on komentanut hyvin tiukasti käskyjään, Torden sanoi.
Helsingin käräjäoikeuden aiemmin antaman tuomion mukaan Torden toimi Rusitsh-taistelijaryhmässä apulaispäällikkönä. Torden kiisti, että tapahtuma-aikaan hänellä olisi ollut käskyvaltaa ryhmässä.
– Rusitshin ainoa komentaja oli Serb, joka antoi kaikki käskyt, hän sanoi.
Lue lisää: Hovioikeudenkäynti venäläisen Voislav Tordenin sotarikossyytteistä alkoi – sanoo tulleensa vahingoitetuksi vankeudessa
Torden: Ei ollut kalustoa
Ukrainalaisten tappaminen tapahtui 5. syyskuuta tarkastuspisteellä. Syyttäjän mukaan Rusitshin sotilaat olivat ripustaneet tarkastuspisteelle Ukrainan lipun, ja ukrainalaiset luulivat sen olevan Ukrainan hallussa. He pysähtyivät, ja Rusitsh-taistelijat avasivat tulen, syytteessä sanotaan.
Torden kertoi tulleensa tarkastuspisteen lähistölle toimittajan kanssa. Hän sanoi auttaneensa toimittajaa, joka kuvasi reportaasia ja haastatteli paikallisia ihmisiä.
Torden sanoi olleensa etäisyyden päässä, kun hyökkäys alkoi.
– Yhtäkkiä alkoi ammuskelu ja tuli suuri räjähdys. Tämä oli täysin yllättävä tilanne minulle ja koko meidän ryhmällemme. Emme nähneet mitä tapahtui. Olimme pensaiden ja puiden toisella puolella. Näkyi vain tulta, tulipallo, joka nousi ylös.
Tordenin mukaan oli mahdotonta, että Rusitsh olisi tulittanut ukrainalaisia.
– Rusitsh ei voinut järjestää tulitusta - - Ei ollut kalustoa tällaiseen taisteluun. Itsestäni voin sanoa, että kyseisessä taistelussa en ampunut yhtäkään laukausta.
Syyttäjä näytti istunnossa videosta otetun pysäytyskuvan, jossa Torden tähtää konetuliaseella puistikkoon, ja pyysi tätä kertomaan, mitä tilanteessa tapahtuu.
– Tapahtui se, mikä ei liity käsiteltävänä olevaan asiaan, joten on turha kommentoida, Torden sanoi.
"Tarkoituksena saada huomiota"
Syyttäjä kysyi Tordenilta myös toisesta videosta, jolla tämä puhuu Serbin kanssa. Syyttäjän mukaan videolla sanotaan Rusitshin toimineen osana Betmen-joukkoa ja järjestäneen ukrainalaisten väijytyksen. Torden sanoi, että kyseessä oli propagandavideo.
– Tarkoituksena oli luoda Rusitshista legenda. Tarkoituksena oli saada huomiota Rusitshille ja saada tätä kautta resursseja. - - Tämä ei ole materiaalia, jonka perusteella voi nostaa syytteen. Kyseessä on propagandaa.
Helsingin käräjäoikeus katsoi aiemmin tuomiossaan riidattomaksi, että Rusitsh osallistui aseelliseen hyökkäykseen ukrainalaissotilaita vastaan.
Oikeuden mukaan näyttämättä kuitenkin jäi, että juuri Rusitsh oli väijytyksen takana. Paikalla oli oikeuden mukaan muitakin joukkoja. Näin käräjäoikeus hylkäsi väijytystä ja tulitusta koskevan syytekohdan.
Torden tuomittiin käräjillä siitä, että Rusitsh-sotilaat ampuivat väijytyksen ja tulituksen jälkeen yhden ukrainalaissotilaan. Syyttäjän mukaan tapettuja ukrainalaisia oli neljä, mutta käräjäoikeuden mukaan vain yhden osalta oli riittävä näyttö.
Torden tuomittiin käräjäoikeudessa myös muun muassa syytekohdista, jotka koskivat haavoittuneen ukrainalaissotilaan silpomista ja kaatuneesta sotilaasta otettujen halventavien kuvien levittämistä.
Rajavartija selvitti henkilöllisyyden
Torden saapui Venäjältä Suomeen heinäkuussa 2023 autolla Vaalimaan kautta. Pian rajanylityksen jälkeen rajavartija selvitti, että mies oli aiemmalta nimeltään Jan Igorevitsh Petrovski ja että tällä oli koko Schengen-aluetta koskeva Norjan ja Tshekin määräämä maahantulokielto.
Seuraavana päivänä Tordenin oli tarkoitus nousta Helsinki-Vantaalta lähtevälle Nizzan-lennolle, mutta hänet otettiin kiinni lentoasemalla. Asiaa tutkittiin ensin maahantulokiellon rikkomisena, kunnes huomattiin, että Petrovski oli myös EU:n pakotelistalla.
Korkein oikeus (KKO) linjasi joulukuussa 2023, ettei Tordenia voida luovuttaa Ukrainaan maan heikkojen vankilaolojen takia.
Oikeudenkäynti käydään Suomessa, sillä sotarikoksissa on kyse kansainvälisistä rikoksista, joiden rangaistavuus perustuu Suomea sitoviin sodan oikeussääntöjä koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin.