Todistajille parempaa suojelua

Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa mahdollisuutta kuulla todistajaa oikeudenkäynnissä ilman, että syytetty on läsnä oikeussalissa. Näin voitaisiin suojella todistajaa ja hänen läheisiään esimerkiksi perheväkivalta- tai rikollisjengijutuissa.

-Todistajan ja jokaisen muunkin oikeudenkäynnissä todistelutarkoituksessa kuultavan pitää saada kertoa tietonsa vapaasti ja ilman ulkopuolista painostusta tai uhkaa. Todistajaa on myös voitava suojella ennen oikeudenkäyntiä ja sen jälkeen, sanoi oikeusministeri Johannes Koskinen (sd) vastaanottaessaan ehdotuksen tänään.

Todistajaa voitaisiin ehdotuksen mukaan kuulla videoneuvottelun tai muun teknisen tiedonvälityskeinon avulla. Myös puhelimitse kuuleminen olisi mahdollista, jos todistaja ei sairauden takia voi saapua paikalle tai läsnäolo ei ole välttämätöntä kertomuksen uskottavuuden arvioimiseksi.

Työryhmä esittää myös, että esimerkiksi seksuaalirikoksen uhriksi joutunutta lasta ei tarvitsisi kuulla uudestaan oikeudessa, vaan videoitu esitutkintakuulustelu riittäisi. Traumaattista kokemusta ei tarvitsisi toistaa pelottavassa ympäristössä.

Työryhmä korostaa kuitenkin, että asianosaisten oikeus esittää todistajalle kysymyksiä on yhä taattava. Keinoja voivat olla ääniyhteys tai avustajan läsnäolo salissa. Esitutkinnassa videoidulle lapselle epäilty voisi laatia omat kysymyksensä, joihin annetut vastaukset myös videoitaisiin.

Ainakaan toistaiseksi työryhmä ei sallisi täysin nimetöntä todistelua eli sitä, ettei syytetty missään vaiheessa saa tietää, kuka todistaja oli.

Oikeusministeri Koskinen toivoo silti, että keskustelua nimettömästä todistelusta jatketaan. Hänen mielestään kysymys on "ehkä syytä ottaa avoimemminkin esille".

Nimettömyydessä oikeusturvaongelmia

Työryhmän puheenjohtajana toiminut lainsäädäntöneuvos Asko Välimaa oikeusministeriöstä totesi, että tässä vaiheessa nimetöntä todistamista ei koettu välttämättömäksi Suomen oloissa. Norjassa, Britanniassa ja Hollannissa se on jo mahdollista, ja Tanskassa lainuudistus on valmisteilla.

Nykyään uhkaillaan lähinnä rikoskumppaneita, jotka ovat ryhtyneet yhteistyöhön viranomaisten kanssa, tai sitten uhkailu liittyy perheväkivaltaan. Näissä jutuissa nimettömyydestä ei ole hyötyä, koska syytetty jo tietää todistajan henkilöyden.

Tuntemattomien todistajien uhkailu ei työryhmän mukaan ole Suomessa niin yleistä, että tällainen äärimmäinen keino olisi syytä lanseerata. -Nimettömän kertomuksen todistusarvokaan ei ole sama kuin avoimen. Se ei voisi olla ainoa tai edes ratkaiseva näyttö, joten sen perusteella ei ketään voisi tuomita, Välimaa sanoi.

Nimettömyyteen liittyy myös muita pulmia. Anonymiteetti ei poista kyselyoikeutta, mutta kysely taas paljastaa helposti henkilöyden. Voisi olla myös vaikeaa arvioida todistajan motiiveja, onko hän liikkeellä syytetyn ystävänä vai vihamiehenä.

Oikeusavustajia työryhmässä edustanut asianajaja Tuija Turpeinen huomautti myös, että vastakuulustelut hankaloituisivat. -Jos ei ole mitään tietoa todistajasta, niin kertomuksen uskottavuutta arvioivien kysymysten esittäminen on vaikeaa. Lisäksi perättömien lausumien antajien saaminen syytteeseen voisi vaikeutua, koska nämä jutut ovat yleensä asianosaisten nostamia.

Käsittelyä voisi nopeuttaa

Työryhmä ehdottaa myös mahdollisuutta hakea asian kiireelliseksi julistamista. Käsittelyä voitaisiin nopeuttaa, jos siihen on painava syy ja käsittelyn viipymisestä koituisi erityistä haittaa.

Lisäksi ehdotetaan, että tuomio olisi mahdollista purkaa jälkikäteen rikoshyödyn menettämistä koskevalta osaltaan. Näin voisi tehdä, jos selviää, että hyöty olikin huomattavasti oikeudessa ilmi tullutta suurempi. Toisaalta purku olisi mahdollista myös syytetyn eduksi.

Oikeusministeriön työryhmän tehtävänä oli ehdottaa lainsäädännön muutoksia, joilla todistajien asemaa kohennettaisiin. Ehdotuksia käytännön toimista pohtii toinen työryhmä, joka on sisä- ja oikeusministeriöiden yhteinen. Myös sen on määrä saada ehdotuksensa valmiiksi lähiaikoina.

(MTV3-STT)