Tietoyrityksillä mielenkiintoa "maallemuuttoon"

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Vajaa viidennes kaupungeissa toimivista tietoyrityksistä olisi valmiita siirtämään osan toiminnoistaan maaseudulle. Sopivimpina kohdealueina pidetään nykyisen sijaintipaikan naapurikuntia ja kehittyviä maakuntakeskuksia. Vaa'assa painavat myös osaavan työvoiman saaminen ja hyvät liikenneyhteydet. Tietoyritysten halukkuutta hajauttaa toimintojaan maaseudulle on selvitetty Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksessa Seinäjoella. Kyselyyn vastasi liki 400 tietoalan yritystä eri puolilta maata.

    Kyselyn mukaan yritykset eivät ole halukkaita hajauttamaan toimintojaan kovin kauaksi päätoimipaikastaan. Päällimmäisinä kohdealueina ovat Helsinki-Tampere-Turku -kolmio sekä Helsingin ja Tampereen välisen pääradan varren kunnat. Kunnassa pitää olla asiakkaita ja yhteistyökumppaneita, ja yhteydenpidon tulee sujua myös muualla oleviin asiakkaisiin.

    Osaavan työvoiman saaminen painaa paljon, kun yritykset päättävät sijainnistaan. Kunnasta pitäisi löytyä vähintään ammattikorkeakoulutasoisia osaajia. Huoli koulutetun ja osaavan työvoima saamisesta on merkittävä syy, joka estää toiminnan hajauttamisen, huomauttavat tutkimuksen tekijät, tutkija Telle Lemetyinen ja erikoistutkija Petri Kahila. Toisaalta yritysten johtajat korostivat etätyön merkitystä yksittäiselle työntekijälle. Yritykset ovat valmiita hajauttamaan toimintaansa, jos tärkeän työsuhteen säilyttäminen sitä vaatii.

    Kunnan oma aktiivisuus tärkeää


    Tutkimuksessa otettiin lisäksi selvää, miten kunnat voivat vastata tietoyritysten toiveisiin ja mitä ne tekevät edistääkseen alan yritysten sijoittumista alueelleen. Kyselyyn vastasi 125 kuntaa. Kuntakyselyn mukaan yli 85 prosentissa kunnista toimi jokin tietoyritys. Kunnista tai seutukunnista yli puolessa oli ollut ainakin yksi tietoyritysten houkutteluun liittyvä kampanja. Tavallisimmin ne liittyivät kunnan tarjoamiin toimitiloihin, kuntamarkkinointiin yrityksille, tietoliikenneyhteyksiin ja työvoimaan.

    Yritysten puolelta pidetään tärkeänä kunnan aktiivisuutta ja imagoa. Kunnan tulee olla yrittäjähenkinen ja siellä pitää olla tekemisen meininkiä. Kunnan rahoitustuki ja hyvät kehitysalue-edut ovat lähes merkityksettömiä, kun yritykset miettivät toimintojensa hajauttamista. Yritykset toivovat kunnilta aktiivisia, suorakirjeitä järeämpiä yhteydenottoja, joissa selvitetään tarjottavia palveluja.

    (MTV3-STT)

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •