Talvirenkaiden valinta vaikuttaa myös polttoainekuluihin. Huomiota kannattaa kiinnittää myös rengaspaineisiin.
Suurin osa autoilijoista valitsee talvirenkaansa ensisijaisesti turvallisuuden perusteella. Harva tulee kuitenkaan ajatelleeksi, että uusi ja polttoainetehokas auto voi muuttua huonoilla renkailla paitsi turvattomaksi myös energiasyöpöksi. Esimerkiksi vanhaa mallia olevien talvirenkaiden polttoainetaloudellisuus on aivan toista luokkaa kuin nykyaikaisten uusien renkaiden. Uusia renkaita ostettaessa kannattaakin kiinnittää huomiota renkaan vierintävastukseen.
– Vierintävastukseltaan paremmat renkaat säästävät polttoainetta jopa puoli litraa sadalla kilometrillä, kertoo tuotekehityspäällikkö Mika Lahtinen Nokian Renkailta.
Jos talvikaudessa ajetaan noin 10 000 kilometriä, ja 95E10-bensiinin hinta on noin 1,6 euroa litralta, merkitsee se kevyemmin rullaavilla renkailla noin 80 euroa pienempiä käyttökustannuksia. Jos renkaita käytetään neljä vuotta, polttoainesäästöä kertyy noin 200 litraa ja rahaa noin 320 euroa.
Renkaan vierintävastukseen vaikuttaa ennen kaikkea renkaassa käytetty kumiseos. Yllättävää kyllä, talvirenkaissa on yleisesti kesärengasta alhaisempi vierintävastus, mikä johtuu pääasiassa voimakkaasti lamelloidusta eli uritetusta pintakuvioinnista, erilaisesta kumiseoksesta ja runkorakenteesta.
Rengasvalinnan lisäksi kannattaa erityisesti huomioita kiinnittää renkaiden ilmanpaineisiin. Hyvä nyrkkisääntö on, että talvirenkaissa tulee olla 0,2 baria enemmän painetta kuin kesällä, koska kylmässä paine laskee: 10 ˚C lämpötilan muutos vaikuttaa 0,1 bar (10 kPa) renkaan paineessa. Paineet on hyvä tarkistaa kolmen viikon välein.
– Ilmanpaineet vaikuttavat ratkaisevasti auton turvallisiin pito-ominaisuuksiin, polttoainetehokkuuteen ja ajotuntumaan. Lisäksi noin 30 prosenttia liian alhainen rengaspaine jopa puolittaa renkaan käyttöiän, Lahtinen toteaa.