Oletko ikinä pohtinut, mistä ovat saaneet alkunsa termi "aasinsilta" tai sanonta "olla äimän käkenä"? Entä missä oikeasti ollaan, kun ollaan nalkissa? MTV pureutui sanontojen merkityksiin.
Erityisasiantuntija Sakari Korpikallio Kotimaisten kielten keskuksesta kertoo MTV Uutisille, mistä eräät tutut lausahdukset juontavat juurensa.
Lue myös: Tiedätkö, mitä ovat kurkkumopo tai millenniaalisukat? Näiden sanojen tunteminen voi paljastaa ikäsi
Aasinsilta
Suomenkielisen sanonnan aasinsilta tarkoittaa yleensä hieman huteraa johdattelua aiheesta toiseen.
Korpikallio kertoo, että aasinsilta on terminä hyvin vanha ja myös monikielinen ja monimerkityksellinen. Se on myös monialainen eli sillä tarkoitetaan eri yhteyksissä hieman eri asioita.
– Suomen aasinsilta on suora käännös ruotsista, ja sen merkitys syntynee aasiin eläimenä liittyvän mielikuvan kautta. Jos jotakuta ihmistä kuvataan aasiksi, hän ei välttämättä puhujan mielestä ole se penaalin kaikkein terävin kynä, ehkä sellainen vähän verkkainen ja hidas tyyppi – ainakin hetkellisesti.
Sitä kautta myös tämä puheessa tai tekstissä käytetty johdattelun tapa on kuvattu aasinsillaksi.
Aasinsilta on Korpikallion käsityksen mukaan myös jonkinlainen geometrian käsite. Joissain kielissä, esimerkiksi saksassa, muistiharjoituksista käytetään ilmaisua aasinsilta. Suomessa vastaava termi voisi olla esimerkiksi nyrkkisääntö.
Mistä tulee termi "äimän käkenä"?
Äimän käkenä tarkoittaa, että ihminen on hyvin hämmästynyt. Korpikallio kertoo, että tämän sanonnan merkityksen kannalta käki-sanaa merkityksellisempi on sana äimä.
– Äimä on suurikokoinen, usein nahan ompeluun käytetty neula.
Äimäksi jäämisellä eli hämmästymisellä ja lamautuneeksi joutumisella kuvataan sitä, että ihminen jää suu auki tuijottamaan ja suu olisi kuin tällainen neulan reikä.
– Ihminen voi olla "äimänä" eli ikään kuin tällaisena suurena neulana.
Mitä tulee ilmaisun käkeen, Korpikallion mukaan kyseessä on todennäköisesti äänteellinen leikki, jossa pelataan Ä-kirjaimen käytöllä. Äimän käki -ilmaisu toimii hyvin puheessa.
– Käki on siihen hauska lisäys.
Lue myös: Maistuisiko taksari? Entä mikä ihme on korvo? Testaa, tunnetko suomalaiset murresanat
Miksi jäädään "nalkkiin"?
Nalkki on metsästystermi ja sadin-sanan synonyymi eli sillä tarkoitetaan pyydystä tai ansaa. Sadin-sanaa voidaan käyttää esimerkiksi silloin, kun sanotaan, että "eläin jäi satimeen".
Sadin on ansastuksessa käytetty loukkupyydys, ansa, jossa kansi putoaa saaliin päälle. Sadin johtuu sanasta sataa, putoamista sekin.
– Jos jokin eläin jää ansaan, se on jäänyt nalkkiin ja tämä on siirtynyt muuhun kontekstiin, jossa henkilö jää nalkkiin. Vastaavasti voidaan myös sanoa, jonkun olevan loukussa. Myös loukku on ansastussanastoa.
Katso myös: Murrerunoilija Heli Laaksonen kirjoitti "kaunotiatoluantokirjan"
5:42