Tiehallinto saa sapiskaa kustannusarvioiden ylityksistä

Valtion tiehankkeiden kustannusarviot ovat ylittyneet viime aikoina roimasti. Esimerkiksi tämän vuoden talousarviossa hyväksyttyjen hankkeiden sopimusvaltuudet ylittyivät noin 170 miljoonalla eurolla. Ylitykset haittaavat projektien toteutusta ja suunnittelua.

Kustannusarvioiden ylityksiä selvittänyt Jorma Haapamäki kehottaa Tiehallintoa katsomaan peiliin. Haapamäen mukaan isojen tiehankkeiden kustannusarviot ovat ylittyneet muun muassa liian yleisluonteisten hankesuunnitelmien ja liian suurten urakkakokonaisuuksien takia.

- Tiehallinnon käyttämä urakkamalli, jossa urakoitsija vastaa sekä suunnittelusta että toteutuksesta, on ollut korkeasuhdanteen aikana ja erityisesti tiiviissä kaupunkirakenteessa väärä valinta, Rakennusinsinöörien liiton puheenjohtaja Haapamäki sanoo.

Hän luovutti selvityksensä liikenneministeri Anu Vehviläiselle (kesk.) tänään Helsingissä.

Ratahallintokeskus on onnistunut kustannusten ennakoinnissa paremmin. Syynä on Haapamäen mukaan muun muassa se, että suuret urakat on pilkottu pienempiin osiin. Kustannusarviot eivät ole ylittyneet myöskään pienemmissä tiehankkeissa ja kaupunkien katutöissä.

Oma yksikkö suunnittelemaan suuria tiehankkeita

Haapamäki ehdottaa, että Tiehallintoon perustettaisiin erillinen investointiyksikkö suurten tiehankkeiden kustannusten hallitsemiseksi. Yksikkö toimisi johdon alaisuudessa ja vastaisi isojen tiehankkeiden valmistelusta ja toteutuksesta.

Tähän asti hankkeiden valmistelu ja toteutus on ollut hajanaista ja kustannusarviot liian yleisluontoisia. Niitä ei myöskään ole valmistumisen jälkeen päivitetty tarpeeksi usein.

- Urakan tilaajalla pitäisi pysyä hallinta hankkeen toteutuksesta. Viime aikoina tilanne on ollut usein se, että osaaminen suunnittelusta ja toteuttamisesta on ollut yksinomaan urakoitsijalla, Haapamäki sanoo.

Pelkästään Tiehallintoa kustannusarvioiden ylityksistä ei kuitenkaan voi syyttää. Maarakennusalan korkeasuhdanne ja kilpailu ovat osaltaan vaikuttaneet asiaan. Joidenkin materiaalien hinnat ovat kallistuneet rajusti. Lisäksi viime vuosina yhtäaikaisesti järjestetyt useat urakkakilpailut ovat syöneet alan suunnitteluresursseja. Haapamäen mukaan myös takavuosien heikko kannattavuus näkyy alalla.

- Urakoitsijoilla on nyt ollut mahdollisuus parantaa kannattavuuttaan hinnoittelemalla tarjouksissaan riskit täysimääräisinä.

Haapamäen mukaan suhdanteiden seuranta ja ennakointi on ollut Tiehallinnossa retuperällä. Tiehallinto voisikin syventää kustannusosaamistaan yhteistyöllä Ratahallintokeskuksen kanssa, Haapamäki sanoo.

Pitkäjänteisyyttä liikennesuunnitteluun

Tietyö

Myös hallitus saa Haapamäeltä sapiskaa. Lyhytjänteinen, hankekohtainen budjetointi vaikeuttaa pitkäkestoisten väylähankkeiden toteuttamista. Haapamäen mielestä perustienpitoa ja väylien kehittämishankkeita tulisikin tarkastella liikennepolitiikassa erillisinä ja niillä pitäisi olla oma budjettikehyksensä.

Ministeri Vehviläinen pitää ehdotuksia hyvinä. Ne vaativat kuitenkin lisäpuintia. Pitkäjänteisyyteen on jo tulossa muutosta. Hallitus laatii parhaillaan liikennepoliittista selontekoa, jonka tarkoituksena on muun muassa ohjata päätöksentekoa 10-15 vuoden aikajänteellä.

(MTV3-STT)