Tiehallinto perää pikaisia päätöksiä väylähankkeista

Tiehallinto vaatii hallitukselta nopeita päätöksiä lähivuosina toteutettavista liikenneväylähankkeista ja niiden rahoituksesta. Muussa tapauksessa tieverkon kehittämistä uhkaa kolmen vuoden lama, Tiehallinnon pääjohtaja Eero Karjaluoto varoittaa.

Karjaluodon mielestä hyvä pohja ratkaisuille olisi liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtasen johtaman ministeriryhmän viime kuussa linjaama väyläohjelma. Valtioneuvoston kehyspäätöksellä siihen listatuista hankkeista käynnistyy ensi vuonna kuitenkin vain valtatie E 18:n Muurla-Lohja-välin työmaa, muut ovat jäämässä hallituskauden lopulle.

- Päätöksen mukaan tieverkon kehittämisinvestoinnit olisivat vuosina 2005-2008 keskimäärin vain noin kolmasosa nykytilanteesta, Karjaluoto huomauttaa.

"Elinkaarimalli edullisin"

Karjaluoto ihmettelee varsinkin valtiovarainministeriön nihkeää asennoitumista tiehankkeisiin ja erityisesti elinkaarimalliin, jota sekä Tiehallinto että Luhtasen ministeriryhmä haluaisivat käyttää Muurla-Lohjan lisäksi myös useissa muissa kohteissa.

- Elinkaarimalli on selvitysten mukaan selvästi edullisin tapa rakentaa. VM:n kannanotoissa se kuitenkin nähdään vain kertamenona eikä ymmärretä, että sillä ostetaan vuosikausia kestävää, yhteiskuntaa vaurastuttavaa palvelua, Karjaluoto sanoo.

Hän muistuttaa, ettei Luhtasen ministeriryhmän esittämä väyläpaketti ole poikkeuksellisen suuri, vaan pitäisi investoinnit kutakuinkin entisellä tasolla. Lisäksi se työllistäisi rakentamisvaiheessa 15-25 000 ihmistä.

Tarjouskilpailut vaativat aikaa

Hallituksen on tarkoitus tehdä päätökset yksittäisten väylähankkeitten toteutuksesta erikseen tulevien kehys- ja talousarviopäätösten yhteydessä. Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki on lupaillut, että niihin voidaan käyttää esimerkiksi valtionyhtiöiden myynnistä saatavia tuloja.

Karjaluodon mukaan varma tieto koko ohjelman toteutuksesta ja aikataulusta pitäisi kuitenkin saada jo nyt. Silloin väyläpolitiikkaan saataisiin toivottua pitkäjänteisyyttä ja alan resurssit olisivat tasapainoisesti käytössä.

Hankepäätöksiä tarvitaan pikaisesti myös siksi, että erityisesti isojen elinkaarihankkeiden valmisteluun ja toimivan tarjouskilpailun turvaamiseen olisi varattava riittävästi aikaa, hän korostaa.

Esimerkiksi Muurla-Lohja-hankkeessa päätös elinkaarimallin käytöstä tehtiin helmikuussa, mutta tarjouskilpailun tulos ratkeaa vasta syksyllä 2005. Varsinaiseen rakentamiseen päästään vasta sen jälkeen.

Karjaluoto ei usko ylikuumenemiseen

Karjaluoto torjuu julkisuudessa esitetyt epäilyt, että suuri väyläohjelma ylikuumentaisi maarakennusalan markkinat.

- Näin ei käynyt viime vuonna, kun kilpailutimme eduskunnan hyväksymät viisi tiehanketta. Hankinta eteni suunnitellusti, hintataso oli edullinen ja tarjoushalukkuus pysyi korkealla.

Tiehallinnon markkina-analyytikko Seppo Toivosen mukaan tämä onnistui juuri siksi, että hankepaketti oli tiedossa hyvissä ajoin ja niiden kilpailutusta voitiin sopivasti porrastaa. Myös pullonkaulaksi tiedettyä tunneli- ja sillanrakennuskalustoa saatiin tasaisesti käyttöön.

Maarakentajain keskusliiton toimitusjohtaja Osmo Mettänen puolestaan huomauttaa, että alan kustannusnousu on viime vuosina jäänyt alle kahteen prosenttiin eivätkä tarjoushinnat juuri ole kohonneet. Mettänen ei usko kapasiteettipulan uhkaavan edes tunnelirakentamisessa.

(MTV3-STT)

(Seitsemän uutiset 29.03.2004)