Viestikoekeskus-oikeudenkäynnissä puitiin torstaina kysymystä siitä, olivatko Helsingin Sanomien artikkelissaan julkaisemat tiedot salaisia, vai olivatko ne olleet saatavilla myös julkisista lähteistä.
HS:n joulukuussa 2017 julkaisema juttu käsitteli Puolustusvoimien Viestikoekeskusta ja sotilastiedustelua laajemmin. Syyttäjän mukaan artikkeli ja sen jälkeen julkaistavaksi aiottu artikkelisarja sisälsivät tietoa, joka oli Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi määrätty salassa pidettäväksi.
Oikeudenkäynnissä kolmelle lehden toimittajalle vaaditaan rangaistusta turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja sen yrityksestä, tai vaihtoehtoisesti avunannosta rikoksiin. He kiistävät syytteet.
Lue myös: Apulaisvaltakunnansyyttäjä: Viestikoekeskus-uutisointiin liittyvän, Puolustusvoimissa epäillyn tietovuodon tutkinta valmistuu piakkoin
"En pitänyt tietoja mitenkään merkittävinä"
Yksi puolustuksen keskeisistä väitteitä jutussa on, että artikkelissa käytetyt tiedot olivat olleet saatavilla julkisista lähteistä. Oikeudessa kuultiin yhden syytetyn toimittajan nimeämänä todistajana tietotekniikka-asiantuntijaa ja tietokirjailijaa Petteri Järvistä.
Järvinen sanoi käsityksenään, että ylipäänsä jopa 90 prosenttia tiedoista, joita tiedusteluorganisaatiot käsittelevät, tulee julkisista lähteistä. Järvinen sanoi, että HS:n artikkelissa ei ollut mitään hänelle oikeasti uutta.
