Tiedustelupomon mukaan Viestikoekeskus-jutussa julkaistiin salaisia tietoja – tietokirjailijasta taas ne olivat helposti löydettävissä

HS:n joulukuussa 2017 julkaisema juttu käsitteli Puolustusvoimien Viestikoekeskusta ja sotilastiedustelua laajemmin. Syyttäjän mukaan artikkeli ja sen jälkeen julkaistavaksi aiottu artikkelisarja sisälsivät tietoa, joka oli Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi määrätty salassa pidettäväksi.

Oikeudenkäynnissä kolmelle lehden toimittajalle vaaditaan rangaistusta turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja sen yrityksestä, tai vaihtoehtoisesti avunannosta rikoksiin. He kiistävät syytteet.

Lue myös: Apulaisvaltakunnansyyttäjä: Viestikoekeskus-uutisointiin liittyvän, Puolustusvoimissa epäillyn tietovuodon tutkinta valmistuu piakkoin

"En pitänyt tietoja mitenkään merkittävinä"

Yksi puolustuksen keskeisistä väitteitä jutussa on, että artikkelissa käytetyt tiedot olivat olleet saatavilla julkisista lähteistä. Oikeudessa kuultiin yhden syytetyn toimittajan nimeämänä todistajana tietotekniikka-asiantuntijaa ja tietokirjailijaa Petteri Järvistä.

Järvinen sanoi käsityksenään, että ylipäänsä jopa 90 prosenttia tiedoista, joita tiedusteluorganisaatiot käsittelevät, tulee julkisista lähteistä. Järvinen sanoi, että HS:n artikkelissa ei ollut mitään hänelle oikeasti uutta.

– (Tiedot) eivät varmaankaan ole olleet suoraan kaikkien saatavilla, mutta näitä asioita seuranneille harrastajille helposti löydettävissä.

Puolustus on vedonnut myös siihen, että tiedot olivat jutun julkaisuhetkellä jopa yli kymmenen vuotta vanhoja.

– Se on tällä alalla todella pitkä aika. Siksi en pitänyt niitä faktoja mitenkään merkittävinä enkä sellaisina, että ne vaarantaisivat mitenkään Suomen puolustusta tai asemaa, Järvinen sanoi.

Lue myös: MTV Uutiset Viestikoekeskus-käräjillä: Todistajana kuultu tietokirjailija Petteri Järvinen piti Hesarin juttua tärkeänä – "Jutussa ei ollut mitään paljastuksia"

"Julkaisemisella välitön vaarantava vaikutus"

Järvisen jälkeen kuultiin Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen johtajaa, eversti Esapekka Vehkaojaa. Vehkaoja sanoi, että vaikka sotilastiedustelu saa paljon tietoja julkisista lähteistä, sen erityisenä tehtävänä on nimenomaisesti hankkia tietoja, joita niistä ei saa.

Vehkaojan mukaan HS:n artikkeli sisälsi salaiseksi luokiteltuja tietoja, joiden paljastumisella oli välitön vaarantava vaikutus Suomen ulkoiseen turvallisuuteen, erityisesti maanpuolustukseen.

– Haluamme säilyttää jatkossakin ne lähteet, joista tietoja hankitaan. Mikäli tiedonhankintamenetelmät tai suorituskyvyn yksityiskohdat paljastuisivat, vaarantuisi tiedon ja siitä jalostuvan tiedustelutiedon saanti ja laatu, Vehkaoja sanoi.

Vehkaoja torjui ajatuksen, että artikkelin tiedot olisivat olleet jo vanhentuneita ja siksi vaarattomia. Hänen mukaansa asiantunteva taho voisi kymmenenkin vuoden takaisista tiedoista vetää johtopäätöksiä siitä, miten nykyään toimitaan.

Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.

Lue myös: Tiedustelueversti järkyttyi nähtyään HS:n haltuun päätyneitä salaisia asiakirjoja: "Kiroilusta kävi ilmi, että ne olivat aitoja"